Se tunne kun elokuva lähtee käyntiin ja tajuaa ensimmäisen 15 minuutin aikana, että edessä on miltei kaksi tuntia kuraa - Immortals.
Kävin siis eilen katsomassa kyseisen
3D-muodossa kuvatun elokuvan. Se kertoo Kreikan mytologian jumalista,
jotka ovat valinneet maanpäällä asustelevan ihmisen pojan - Theseuksen (Henry Cavill) - kukistamaan sotaisan ja raakoja keinoja säästelemättömän kuningas Hyperionin (Mickey Rourke). Jumalat, Zeus (Luke Evans)
etupäässä, kun eivät halua puuttua ihmisten asioihin. Ovathan jumalat
antaneet ihmisille vapaan tahdon juuri sen takia, että voivat itse
selvitä sotkuistaan. Jumalat voivat Zeuksen luvalla puuttua asioihin
vasta sitten kun vangitut Titaanit* pääsevät valloilleen
*Uranoksen
eli taivaan ja Gaian eli maaemon poikia ja tyttäriä. Kuvataan
jättiläismäisen suuriksi, ulkomuodoltaan ihmisen kaltaisiksi,
väkivaltaisiksi olennoiksi, joita oli alun perin 12. Nuorempi jumalien
sukupolvi - olympolaiset - syöksivät Titaanit vallasta Titanomakhiassa ("war of the Titans")/ Wikipedia.
Titaanien vapauttaminen kuuluu kuningas
Hyperioinin suunnitelmiin, mutta heidät voi kuitenkin vapauttaa vain
henkilö jolla on hallussaan legendaarinen sotajumala Areksen takoma
Epirus-jouskari, jota Hyperion etsii armeijansa kanssa ihmisuhreja
säästelemättä. Neitsytoraakkeli (Freida Pinto) ohjaa kuitenkin visiollaan Theseuksen löytämään jouskarin ensin.
Kuten ehkä juonikuvauksesta huomasi on
elokuvaa hyvin vaikea selittää ytimekkäästi. Rakenteellisesti siinä oli
paljon vikaa. Mistä elokuva oikeastaan edes kertoi? Mikä oli sen
pointti? Elokuvan alussa jumalallisesta jousipyssystä kohistiin niin
paljon, että ajattelin elokuvan rakentuvan jotenkin sen ympärille, mutta
loppujen lopuksi elokuvan protagonisti ei päässyt käyttämään sitä kuin
pari hassua kertaa ennen kuin jo menetti sen. Nopeasti kävikin selväksi
se, että elokuvassa kaikki muu on sivuseikkaa sen visuaaliselle ilmeelle
ja värikkäille väkivaltakohtauksille. Tyylilliseti paljon olikin
ammennettu suoraan 300:n laarista.
Näyttelijöistä sen verran, että
Theseuksen esittäjä ei osaa näytellä. Näyttelyä ei varmasti auttanut
kehnosti kirjoitettu dialogi. Cavill oli täysin hajuton ja mauton
pökkelö tusinakasvo. Hän oli ainoastaan fyysisesti uskottava
jonkinlaisena soturina. Pääosanaisessa, Pintossa, ei puolestaan
sinällään ollut mitään vikaa, mutta taas kehnon
käsikirjoituksen/ohjauksen tarjoamissa puitteissa ei päässyt oikein
loistamaan. Esimerkiksi kohtaus jossa neitsytoraakkeli päätti luopua
neitsyydestään Theseukselle näyistä luopumisen hinnalla, oli tehty niin
kuin hän olisi luopunut tyyliin vanhasta villapaidastaan; Ei hirveästi
tunnelma suuresta valinnasta jonkin vahvan rakkauden tms. tunteen takia
oikein välittynyt.
Mickey Rourke pahiksena oli oikeastaan
ainoa "valopilkku" koko elokuvassa. Hän varmasti hoiti badass-roolinsa
jostain selkärangasta ja murskasi miehen pallit silmääkään
räpäyttämättä. Toinen ei niin kehno oli Stephen Dorff Theseuksen kamuna. Tavallaan olisin toivonut, että hän olisi ollut pääosassa.
En tiedä miksi, mutta en ole nähnyt
varmaan yhtäkään elokuvaa kreikkalaisista jumalista, jossa olisin ollut
tyytyväinen jumalien ulkonäköön. Tässäkin valkoisissa kaavuissa ihme
kultahäkkyrät päässä. En tiedä mikä olisi "uskottavaa", mutta ei näin!
Mielestäni 3D tekniikka ei antanut
elokuvalle hirveästi mitään ekstraa. Kolmiulotteisuuden huomasi
oikeastaan vasta kunnolla lopputekstien alkaessa.
Eli aikasta kökköä kamaa
sisällöllisesti, mutta visuaalisesti hieno. Väkivaltakohtaukset olivat
myös aika hienoja. Kipu välittyi.
**
Ohjaaja:Tarsem Singh (The Cell, The Fall)
Pääosissa:Henry Cavill, Mickey Rourke ja John Hurt
Kesto:110min
Valmistusmaa:USA