sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

perjantai 31. heinäkuuta 2015

Sissi (1955)

Meneillään olevan kesäloman lopuksi olisi tarkoitus ottaa suunnaksi Itävalta ja sen hengessä tarttui katseluun - Sissi. Sissi on ensimmäinen elokuva osana kolmiosaista sarjaa, joka perustuu Itävallan keisariin Franz Josephiin sekä hänen puolisoonsa Sissiin.

Baijerilainen Sissi (Romy Schneider) menee siskonsa Helenen (Uta Franz) sekä äitinsä (Magda Schneider) kanssa Itävaltaan Keisari Franzin syntymäpäiville. Sissin äiti ja keisarin äiti (Vilma Degischer) ovat sisaruksia jotka ovat päättäneet naittaa Franzin ja Helenen toisilleen. 

Franzin kohdattua villisti elävä vasta vajaa 16 vuotias Sissi tietämättä, että tämä on Helenen sisko, rakastuu tähän ensisilmäyksellä. Molempien äitien kauhuksi Franz julistaakin synttäreillään, että nai Helenen sijaan hoviin sopimattoman Sissin. 

Sissi ja Franz 
Muistan katselleeni nuorena näitä Sissi-elokuvia telkkarista ja ihailleeni elokuvien pukuloistoa sekä nuoren Sissin kauneutta sekä epäprinsessamaista itsenäisyyttä ja itsepäisyyttä. Sissi onkin hyvin viihdyttävä 1800-luvulle sijoittuva hovikertomus, jossa on mukavaa rakkaustarinaa, kolmiodraamaa sekä komediaa. Romy Schneider on ihastuttava Sissinä. 

***1/2

Ohjaaja: Ernst Marischka
Pääosissa:Romy Schneider, Karlheinz Böhm, Magda Schneider
Kesto: 102min
Valmistusmaa: Itävalta

torstai 30. heinäkuuta 2015

Jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain vaaleanpunaista...

Kesä tuo taas kohtalaisen huonoista säistä huolimatta kirpputorit luoksemme ja olen itsekin onnistunut jotain hankintoja tekemään. Kaikkea tahtomaansa ei kuitenkaan aina käytettynä löydy, joten olen joutunut myös (netti)kauppohin turvautumaan. Tässä muutamia tuoreempia hankintoja:

The Big bang theory -sarjan kaudet 1-7:




Viidennen ja seitsemännen kauden takakannessa viitataan Pennyn ja Leonardin suhteen "betatestaukseen". En nyt tiedä oliko sen ensimmäiselläkään kerralla niin hauska juttu, että se olisi pitänyt uudelleen seiskan takakanteen kirjoittaa. 


Game of thrones, kaudet 1-4:


Olin nähnyt näistä vain ensimmäisen kauden sen tv:stä tuloaikoinaan ja nyt uudestaan sen katsottuani jäin sarjaan koukkuun. Laadukkaasti tehty sarja mainioine hahmoineen.

"Erikoiskannelliset" dvd:ni sai uuden seuralaisen kun kirppikseltä löytyi Briteistä hommattu The Pink Panther,jossa kannen tassu on jonkinlaista samettista materiaalia:


Kirppisten sekalainen kokoelma:


Olen nähtävästi rajannut kuvan hienosti, mutta vasemmalta löytyy It runs in the family, josta en oikeastaan tiedä mitään, mutta siinä oli Michael Douglas. Sen alla on teinisuosikkileffani S.F.W (so fucking what). Saa nähdä jaksaako enää innostaa kuten silloin joskus. Sen alapuolella paljon lokaa osakseen saanut Will Smithin tähdittämä After earth. 

Keskellä puolestaan Mel Gibsonin tähdittämä Forever young. Mietin tuossa äskettäin että olisi kiva nähdä pitkästä aikaa tämä elokuva ja eilen kun sen Hietsun kirppikseltä löysin, niin ilo oli suuri. Kubrickin tappavaa suudelmaa ei ollut entuudestaan enkä ole edes ihan varma olenko sitä koskaan nähnytkään. Pimeyden valtias oli Carpenterin ohjaustyö, jonka takia lähti mukaan. 

Oikeassa yläkulmassa puolestaan komeilee Yhden miehen armeija, jota en nyt voinut jo kansikuvankaan perusteella ohittaa. 101 Reykjavik sai puolestaan paljon kohua aikaan tuloaikanaan, mutta en koskaan sitä kuitenkaan tullut katsoneeksi, joten parempi myöhään...Ja viimeiseksi Columbon 1. kausi kun lähti niin halvalla ja koska Columbo! "Just one more thing...".

Uusi Jurassic Park on tullut teattereihin ja mietin, että olisi kiva nähdä ennen sitä uudellelleen vanha Jurassic ja meninkin sitten ostamaan blu-rayn, jossa kaikki kolme Jurassic Parkia on. Kotiin kaupasta tullessani huomasin kuitenkin tämän:


Kyllä, minullahan olikin jo Jurassic Park! En muistanut sitä ollenkaan. 


Jurassic World peliä ajatellen, ehkä on hyvä nähdä nyt nuo kaikki kolme elokuvaa, niin saa hyvän taustan. 

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

563/1001 Enter the dragon (1973)

Enter the dragon on Bruce Leen viimeiseksi jäänyt elokuva. Bruce kuoli vain 32 vuotiaana aivoödeemaan. Tosin vuonna 1978 julkaistiin elokuva Game of death, jossa Bruce esiintyy post-mortem vanhasta kuvamateriaalista koostettuna ja 1981 ilmestyi vielä Tower of death aka Game of death II jossa myös tätä vanhaa kuvamatskua työstettiin.

Taistelutaitoinen Lee (Bruce Lee) palkataan tutkimaan Hanin järjestämää kung fu -turnajaista omalla saarellaan. Hania epäillään huumekaupan pyörittämisestä. Naisia myös katoaa saarelta erikoiseen tapaan. Leen mukaan tulevat myös kaverukset Roper (John Saxon) sekä Williams (Jim Kelly) omine motiiveineen. Han on vastuussa Leen siskon kuolemasta, joten tehtävä on Leelle myös henkilökohtainen.

Han häpäisee omilla kung fu -turnajaisillaan Shaolin-luostarista peräisin olevan taistelutaktiikan ollen kaikkea sitä mitä kung fun ei pitäisi olla.

Lopputaisto käydään peilisalissa
Enter the dragon näyttää hyvin Bruce Leen miltei yliluonnollisen fysiikan sekä taistelutaidot. Tämän osoittamiseen annetaan hyvin alleviivaavasti mahdollisuus kun Hanin omistamalle saarelle ei voida viedä aseita eikä siellä sellaisia entuudestaan olekaan. Juoni eikä näyttelykyvyt elokuvassa päätä huimaa, mutta Brucen karismaattista olemusta on ilo katsoa. Harmi, että hänen piti kuolla niin nuorena, jos vaikka jostain olisi vielä ilmestynyt killeri käsikirjoitus, nii Bruce olisi sen naulannut. 

Bruce Lee jätti kuolemansa jälkeen markkinat kaikenmaailman Bruce Lii tyyppisille väännöksille että hänen vanavedessään ostettaisiin "samantyyppisiä" kung fu -elokuvia. Kukaan ei kuitenkaan voi Leen kenkiä täyttää, sen verran nopeat jalat hän omasi.

***1/2

Ohjaaja: Robert Clouse (The Pack, Ironheart)
Pääosissa:Bruce Lee, John Saxon, Jim Kelly
Kesto:102min
Valmistusmaa: Hong Kong, USA

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Jing wu men/ Fist of fury (1972)

Elokuvassa Vihan nyrkki (Jing wu men) aka Fist of fury, Chen Zhen (Bruce Lee) on opiskellut kung fua ja saa tietää menettääneensä entisen mestarinsa epäilyttävissä olosuhteissa. Japanilaiset Bushido-koulukunnan kovistelijat tulevat häpäisemään Chenin edesmenneen mestarin josta hän ei hirveästi tykkää. Chen antaakin vihan nyrkkiensä laulaa aikomuksenaan kostaa mestarinsa kuolema.

Toisin kuin elokuvaa edeltäneessä Big Bossissa ja sitä seuranneessa Way of the dragonissa Fist of furyssä ei aikailtu näyttää Brucen kung fu lahjoja. Hänen kärsivällisyyskään ei ollut yhtä hyvä vaan meinasi ruveta heti kuumakalleilemaan. Tiukkaa toimintaa siis heti alusta alkaen. Juoni pyörii mestarin kuoleman ympärillä, mutta elokuva tarjoilee taistelun vastapainoksi myös kuumaa romantiikkaa (ainakin hetkellisesti).

Bruce Lee osaa donkata tykeimmin
Pakoillessaan vihollisiaan Brucen voi nähdä hauskana eri valeasuissa. Yksi pahiksista on venäläinen (Robert Baker), jonka mukanaolo tuntuu hyvin sattumanvaraiselta. Hän ei myöskään vaikuta kovinkaan venäläiseltä eikä sitä oikeasti olekaan. Mies kyllä erottuu hyvin lyhyistä kiinalaisista/japanilaisista. Elokuvan loppu on kova ja mieleen tuleekin westernit, joissa sankari kuolee lopussa luotisateeseen marttyyrin lailla. 

Fist of furysta liikkuu tai ainakin liikkui hauska urbaanilegenda, jonka mukaan pätkässä olisi ollut Steve Martin, mutta tämä on ilmeisesti jo debunkattu. Kuten google kommentin aiheesta käänsi:

Tule IMDB ja te muut muka hyvämaineinen tietoja sivustojen. Sen aika poistaa viittauksen että Steve Martin teki "kreditoimaton cameo" in Bruce Lee elokuva tunnetaan Yhdysvalloissa kuin Kiinan Connection tai Fist of Fury Kiinassa.

Että pakko kai se on uskoa!

***

Ohjaaja: Wei Lo
Pääosissa:Bruce Lee, Nora Miao, James Tien
Kesto:102min
Valmistusmaa:Hong Kong

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Meng long guo jiang/ Way of the dragon (1972)

Lohikäärmeen tie (Meng long guo jiang) aka Way of the dragon sisältää eeppisen loppukohtauksen Chuck Norrisin kanssa ja onkin yksi muistettavimpia Bruce Lee -pätkiä vaikkakin seuraavana vuonna ilmestynyt Enter the dragon on kaikkein katsotuin Bruce-leffa lännessä (Lähde: Bordwell, Planet Hong Kong).

Tang Lung (Bruce Lee) saa töitä kiinalaisesta ravintolasta Roomassa sukulaissuhteilla. Ravintolan omistajaa painostetaan myymään se gangstereille, jotka käyvät ahdistelemassa työntekijöitä säännöllisin väliajoin. Työntekijät harrastelevatkin karatea toivoen että taistelutaidoista olisi rosvojen edessä hyötyä. Tang Lung osoittaa kuitenkin taitavalla tekniikallaan, että kung fu on se jolla pahikset saavat huutia.

Rikollisjengin pomo on avuton Tang Leen edessä ja päättääkin palkata kaikkein kovimman miehen, joka maan päällä asustaa. Tämä mies tuodaan Jenkeistä ja tämä mies on Chuck Norris.

Colosseumin raunioilla tapahtuu
Lohikäärmeen tie toi enemmän juonellisesti kuin The Big Boss vaikka tässäkin kerronta oli hyvin yksiselittäistä: isku ja vastaisku. Kutkuttelevaa on kuitenkin olla katsojana elokuvassa, jossa Bruce esitellään uutena tyyppinä, jonka kung fu -taidoista ei kukaan ole vielä perillä ja voi myöhäillä tietäväisenä ennen kuin asia muiden elokuvahahmojen silmissä paljastuu. Elokuvassa tehtiin hyvin selväksi, että Japanista kantautunut karate on nössöjen puuhastelua kun isot pojat käyttävät kung fua ja saavat tuloksia aikaan.

Lohikäärmeen tie esitteli hauskan homoseksuaalipahiksen sekä tietysti "yhden miehen armeijan", jonka selkätalja etsii vertaistaan - Chuck Norrisin. Näyttelijälahjoiltaan Chuck oli tässä ehkä aika pökkelö, mutta niitä taitoja ei tässä häneltä nyt tarvittukaan.

Elokuvan maisemat tarjosivat viime vuonna Roomassa käyneelle mielenkiintoista bongattavaa. Minäkin olen tallannut noita Colosseumin käytäviä, joissa Brucen ja Norrisin jalat ovat vipostelleet - awesome! En ole ihan  varma miksi elokuvan Tang Lung oli niin nyrpeä Rooman nähtävyyksiä kierrellessään. Oliko tämä jokin kommentti siihen, että Kiinassa on oikeasti historian havinaa kun Euroopassa vaan esitetään. En tiedä.

***1/2

Ohjaaja: Bruce Lee
Pääosissa: Bruce Lee, Chuck Norris, Nora Miao
Kesto: 100min
Valmistusmaa: Hong Kong

Tang shan da xiong/ The Big Boss (1971)

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja näin on myös tällä Bruce Leen kansainväliseen tähtiyteen ampaisseella Lohikäärmeen nyrkillä (Tang shan da xiong) aka Fists of fury aka The Big Boss aka...

Cheng Chao-an (Bruce Lee) pääsee perhetuttujen luokse asumaan sekä läheiseen jäätehtaaseen töihin. Cheng on vannonut äidilleen ettei tappelisi enää, josta muistutuksena hänellä on jadeinen kaulakoru. Koru kuitenkin rikotaan ja lätty alkaa lätisemään. Käy ilmi että tehtaan pomo on sotkeutunut huumebisnekseen ja työläisiä alkaa katoamaan epäilyttävällä tavalla.

Bruce Lee ei ole kovin tyytyväinen
Big Bossin juoni on pitkälti rakennettu niin, että mahdollisimman monta taistelukohtausta on saatu elokuvaan mukaan. Vaikka mitään syvällisempää elokuvasta saakin hakea, niin loistaa Brucen karisma sekä luontainen komediakyky hyvin. Brucen taistelutaitoa ja timmiyttä voi vain ihailla. Tämä mies jalon kungfun taitaa.

Bruce Leestä tulikin elokuvan myötä kuuluisimpia Hong Kong -sankareita Jackie Chanin ohella. Varhaisella 70-luvulla Hong Kongin alhaisen budjetin taisteluelokuvilla ei ollut juurikaan kilpaiua, joten elokuvia pystyttiin tuottamaan useampina versioina kunkin maan sensuroinnista riippuen (Lähde: Bordwell, Planet Hong Kong). Tästäkin elokuvasta pyörii useampi versio ja toki kaikki haluavat käsiinsä sen verisimmän, leikkaamattoman pätkän. 

Tämän elokuvan populaarikulttuuriset vaikutukset kantavat pitkälle.

***

Ohjaaja: Wei Lo, Chia-Hsiang Wu
Pääosissa:Bruce Lee, Maria Yi, James Tien
Kesto: 100min
Valmistusmaa:Hong Kong

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

The Next Karate Kid (1994)

Karate Kid saa seuraajan (The Next Karate Kid) pitkittää Karate Kid -sarjan vääjäämätöntä kuolemaa vaikka hautajaiset pidettiin jo viimeistäänkin kolmosen kohdalla. "Nelosen" jälkeen tulikin pitkä tauko kunnes vuonna 2010 ulos syljettiin ihan kelvollinen Jackie Chanin tähdittämä "The Karate kid".

Mr. Miyagin (Pat Morita) vanhan sotakaverin leski (Constance Towers) on saanut kasvatettavakseen kuolleen tyttärensä lapsen Julien (Hilary Swank). Julie on täynnä vihaa ja aina hankaluuksissa. Mr. Miyagi päättääkin auttaa ystävänsä muijaa ja muuttaa Julien luokse asumaan. 

Mr. Miyagi on aluksi vaikeuksissa tytön kanssa, mutta yhteisymmärrys alkaa löytymään ja karatesta tulee hyvä tapa purkaa vihaa. 

Mr. Miyagi ja Julie
En hirveästi pitänyt tästä Karate Kidin jatko-osasta. Neljäs Karate Kid -elokuva ilman Daniel-sania tuntui lähinnä rahastukselta. Väkinäistä twistiä yritettiin saada sukupuolen vaihdoksella. Erityisesti korostettiin kuinka erilainen koulutettava tyttö on kuin poika; vaatteiden vaihtoon tarvitaan yksityisyyttä, tanssimekon ostaminen on hankalaa ja poikaan ihastuminen herättää suojeluvaiston. 

En pitänyt tästä asetelmasta, koska toisin kuin edeltävissä Karate kid -elokuvissa Daniel saa löylytyksen osakseen ja sitten taistelee omat taistelunsa joissain Miyagi apunaan. Tässä puolestaan Julie ei juurikaan saa turpaansa vaan hänen sijaiskärsijäksi päätyy tämän ihastuksen kohde Eric (Chris Conrad). Oikeastaan Julie käyttää oppimaansa karatea vasta ihan lopussa. 

Pääpahiksena ollut koulun liikunnan opettaja? Eversti Dugan (Michael Ironside) tuntui olevan vihainen Miyagille sekä Julielle ilman kunnon motivaatiota. Hänen pahisoppilaansakin oli lähinnä koominen.

Kyllä jotkin kohtaukset silti olivat ihan viihdyttäviä ja Pat aina niin karismaattinen. Ei Hilary Swankissakaan mitään vikaa, mutta käsikirjoitukseen olisi voinut hieman panostaa eikä pistää kaikkea painoa sille seikalle, että pääosissa Miyagin rinnalla on nyt tyttö. 

**

Ohjaaja:Christopher Cain
Pääosissa:Pat Morita, Hilary Swank, Michael Ironside
Kesto:107min
Valmistusmaa: USA

lauantai 11. heinäkuuta 2015

The Karate Kid, Part III (1989)

Karate Kid III (The Karate Kid, Part III) jatkaa Daniel-sanin (Ralph Macchio) seikkailua ykkösen ja kakkosen jälkeen.

Cobra Kai -dojon johtaja Kreese (Martin Kove) on taloudellisissa vaikeuksissa eikä hänen rikas kaverinsa Terry (Thomas Ian Griffith) pidä näkemästään. Terry päättääkin kostaa Kreesen puolesta Danielille sekä Mr. Miyagille (Pat Morita). 

Terryn kätyrit ahdistelevat Danielia, että osallistuisi Karate-turnaukseen ja puolustaisi titteliään. Miyagi on kuitenkin sitä mieltä, että karaten harjoittelu pelkkiä pokaaleja varten on typerää. Terry teeskentelee hyvää tyyppiä ja alkaa opettamaan Danielille karatea päinvastaisilla menetelmillä mitä Daniel on Miyagilta oppinut.

Lopulta Daniel saa tietää, että Terry onkin pahis ja Miyagi suostuu treenaamaan Danielia turnaukseen. Danielin romanttisen ihastuksen kohteena on tässä Jessica (Robyn Lively).

Terry ja Daniel
Terryn pahismaisuus vedetään jo ihan tappiinsa tässä kolmosessa. Hieman samalla karnevalistisella linjauksella jatketaa kuin kakkosessa jo aloitettiin. Kerronnallisesti tapahtuu sama kuin monissa jatko-osissa eli hyvis maistaa hieman mitä voisi voimillaan pahismaailmassa tehdä, mutta tajuaa sitten kuinka väärin se on ja palaa ojennukseen. Kaavaa uuden tytön astumisesta kuviohin yrtettiin hieman rikkoa tässä kun ihastus olikin varattu, mutta muuten aika samanlaisella rakenteella mentiin. Thomas ei ollu mielestäni kovin hyvä Terrynä vaikkakin oli roolissaan kuvottava. 

Aika tyhjällä tämä kolmonen jo kulki ja ihan hyvä että jäi viimeiseksi Karate Kid -elokuvaksi samalla Daniel-san & Mr. Miyagi duolla. 

**1/2

Ohjaaja: John G. Avildsen (Rocky, The Karate Kid, Karate Kid II)
Pääosissa:Ralph Macchio, Pat Morita, Robyn Lively
Kesto:112min
Valmistusmaa:USA

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

The Karate Kid, Part II (1986)

Karate Kid II (The Karate Kid, Part II) tekee aluksi pikakatsauksen ensimmäisen osan tapahtumiin jonka jälkeen varsinainen leffa alkaa suorana jatkumona Danielin (Ralph Macchio) voitettua karate-turnajaiset.

Mr. Miyagi (Pat Morita) saa kirjeen Okinawalta, että hänen isänsä on kuolemansairas. Miyagi ja Daniel matkaavat Okinawalle, jossa Miyagin on kohdattava hänelle kaunaa kantava Sato (Danny Kamekona). Myös Daniel saa kohdattavakseen Karate-taitoisen vastuksen.

Tyttöystäväksi Danielille vaihtuu Alin tilalle Kumiko (Tamlyn Tomita).

Sato ja Miyagi kannustaa Danieliä käyttämään rumputekniikkaa
Karate Kid II jatkaa tutulla tyylillä, jossa Miyagi opettaa Danielia sukunsa perinteikkäillä tavoilla. Nyt tosin opetus ei ole niin keskeisessä asemassa kuin ykkösessä. Maiseman vaihdos Okinawaan on ihan virkistävää vaihtelua. Daniel on jatkuvasti vaikeuksissa Saton oppilaan Chozenin (Yuji Okumoto) kanssa verrattaen ykkösen Johnnyyn. Chozen ei ollut kovin vakuuttava osassaan vaan valui enemmänkin pellen puolelle kuin oikeasti pelottavaksi vastukseksi. Saton näyttelijä puolestaan oli ihan kova, mutta tämän elokuvan pahikset kalpenivat ykkösen kuumakalleille. Kuten ykkösen pahista näytellyt Martin Kove haastattelussaan sanoi; Kukaan ei sano vihaavansa minua vaan että rakastavat vihata minua. Samanlaista sappipoltetta eivät nämä mustahattuiset saaneet aikaan, mutta ihan viihdyttävän vastakkain asettelun kuitenkin.

Danielin tyttöystävää esittänyt Tamlyn oli oikein viehkeä sekä hyvä match Ralphin kanssa. Ykkösen Elisabeth Shueta on kuitenkin vaikea ylittää.

***

Ohjaaja:John G. Avildsen (The Karate Kid, Rocky)
Pääosissa:Pat Morita, Ralph Macchio, Pat E. Johnson
Kesto:113min
Valmistusmaa:USA

lauantai 4. heinäkuuta 2015

The Karate Kid (1984)

"Wax on, wax off"

Karate kid (The Karate Kid) oli yksi lempielokuviani pienenä kuten aika monen muunkin 80-luvun lapsen.

Daniel (Ralph Macchio) joutuu vastentahtoisesti muuttamaan äitinsä uuden työn perässä New Jerseystä Kaliforniaan. Daniel kohtaa mukavan tytön, Alin (Elisabeth Shue), mutta harmikseen hänen exänsä Johnny (William Zabka) on aikamoinen kusipää. Daniel saakin rutiininomaisesti turpaansa kunnes hänen asuttamansa kiinteistön talonmies, Mr. Miyagi (Pat Morita), puuttuu peliin. 

Miyagi tekee diilin Johnnyn Karaten harjoituspaikan mestarin Kreesen (Martin Kove) kanssa että Johnny ystävineen jättää Danielin rauhaan siksi aikaan kunnes kohtaavat 2kk päästä pidettävässä Karate-turnauksessa. Tästä alkaakin Mr. Miyagin epäkonventionaaliset opetusmetodit valmistaessaan Danielia suureen matsiinsa.

Daniel-san ja Miyagi
Karate Kid on klassikko jo syntyessään. Elokuvan käsikirjoittajalla sekä hahmojen luojalla Robert Mark Kamenilla oli omaa kokemusta Karatesta ja kehittikin tietämyksensä pohjalta elokuvassa olleet opetusmetodit. Hänen rakkaus sekä tuntemus tähän lajiin paistaa läpi elokuvan.

Roolituksessa kaikki on myös mennyt kohdalleen. Elokuvan extrojen haastattelussa Pat Morita kertoo kuinka hänen hahmonsa Miyagi syntyi kuin itsestään koeluvussa; huono englanti sekä eri ääni kuin hänellä normaalisti on. Ralph puolestaan oli tullut roolitukseen kunnon asenteella ollen sopiva hieman koppavaksi kakaraksi, jolla on kuitenkin hyvä sydän. Zabka oli puolestaan heittänyt koeluvussa ohjaajan tuoliltaan luulleen että tämä oli nyt tässä. Zabka oli pyydellyt anteeksi, että se oli Johnny en minä ja roolihan oli tietysti hänen. Myös Kreese on täydellinen täyspahana opettajana joka on täysi vastakohta Miyagin opetuksille.

Karate Kidissä on miltei Star Warsiin verrattavaa hyvä vs. paha -taistelumentaliteettia.

*****

Ohjaaja:John G. Avildsen (Rocky, The Karate Kid)
Pääosissa:Pat Morita, Ralph Macchio, Pat E. Johnson
Kesto: 113min
Valmistusmaa:USA