sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

tiistai 12. tammikuuta 2021

R.I.P Blogi 10v.

Mutaa vai tähtiä -blogi on rykinyt eteenpäin nyt 10 vuotta. Viimeisimmät vuodet ovat olleet jo innottomampia ja 2020 oli aktiivisuuden suhteen pohjanoteeraus. 

Ryhdyin bloggailemaan Vuodatukseen ennen tätä elokuvablogiani Aina pitää -nimisellä blogilla, joka oli sisällöltään sekalainen. Elokuvaharrastelijana alkoi kuitenkin kypsyä mielessä ajatus blogista joka keskittyisi vain elokuva-arvosteluihin ja näin syntyikin Vuodatuksen alustaan Mutaa vai tähtiä -blogi. Ensimmäinen julkaisuni oli 12.1.2011 ja elokuva-arvostelun kohteena Geren tähdittämä Hachi: A Dog's tale. Vuodatus-alustan ongelmien jälkeen tapahtui muutto vuonna 2012 tänne Bloggerin puolelle. 

Mutaa vai tähtiä -blogia kirjoitellessani ja muita elokuvablogeja seuratessa löytyi mukavan lämminhenkistä yhteisöllisyyttä ja arvosteluita oli vieläkin kivempi kirjoitellla kun tiesi mahdollisuuden, että joku sen myös lukisi ja mahdollisesti myös kommentoisi. Alun perin tarkoitukseni kun oli pitää blogia vain jonkinlaisena päiväkirjana näkemistäni elokuvista. 

Vuosien myötä into vaihtui pakkopullamaisuudeksi ja jopa elokuvien katsominen alkoi tökkiä kun mielessä kummitteli, että siitä pitää sitten joku arvostelu kyhätä. Aloinkin löysätä köyttä, koska en halunnut elokuvien katsomista kuitenkaan lopettaa - kaikesta ei tarvitse mitään rustata. Tämä höllennys oli oikeastaan alkusoittoa sille, että blogistani tuli hiljaisuuden tyyssija. Alkoi myös tuntua siltä, että en osannut analysoida elokuvia järkevästi ja samat fraasit toistuivat jokaisessa arvostelussani. Mielekkyys katosi. En kuitenkaan halunnut lyödä viimeistä arkkua naulaan heittämällä hanskoja tiskiin, koska blogin kirjoittaminen oli minulle useita vuosia niin mielekästä, mitä jos into ja palo vielä palaisi? 

Pidän kovasti niin kirjoittamisesta kuin elokuvistakin. Voi olla, että palaan vielä aihepiirin pariin jollain muulla blogilla tai elvytän tämän kuolleen hevosen. Tällä hetkellä oikealta ratkaisulta tuntuu kuitenkin pistää pillit pussiin ja kiittää kaikkia tämän blogin ääressä joskus olleita. 

Kiitos että luitte. Se merkitsi minulle paljon! <3