sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

tiistai 12. tammikuuta 2021

R.I.P Blogi 10v.

Mutaa vai tähtiä -blogi on rykinyt eteenpäin nyt 10 vuotta. Viimeisimmät vuodet ovat olleet jo innottomampia ja 2020 oli aktiivisuuden suhteen pohjanoteeraus. 

Ryhdyin bloggailemaan Vuodatukseen ennen tätä elokuvablogiani Aina pitää -nimisellä blogilla, joka oli sisällöltään sekalainen. Elokuvaharrastelijana alkoi kuitenkin kypsyä mielessä ajatus blogista joka keskittyisi vain elokuva-arvosteluihin ja näin syntyikin Vuodatuksen alustaan Mutaa vai tähtiä -blogi. Ensimmäinen julkaisuni oli 12.1.2011 ja elokuva-arvostelun kohteena Geren tähdittämä Hachi: A Dog's tale. Vuodatus-alustan ongelmien jälkeen tapahtui muutto vuonna 2012 tänne Bloggerin puolelle. 

Mutaa vai tähtiä -blogia kirjoitellessani ja muita elokuvablogeja seuratessa löytyi mukavan lämminhenkistä yhteisöllisyyttä ja arvosteluita oli vieläkin kivempi kirjoitellla kun tiesi mahdollisuuden, että joku sen myös lukisi ja mahdollisesti myös kommentoisi. Alun perin tarkoitukseni kun oli pitää blogia vain jonkinlaisena päiväkirjana näkemistäni elokuvista. 

Vuosien myötä into vaihtui pakkopullamaisuudeksi ja jopa elokuvien katsominen alkoi tökkiä kun mielessä kummitteli, että siitä pitää sitten joku arvostelu kyhätä. Aloinkin löysätä köyttä, koska en halunnut elokuvien katsomista kuitenkaan lopettaa - kaikesta ei tarvitse mitään rustata. Tämä höllennys oli oikeastaan alkusoittoa sille, että blogistani tuli hiljaisuuden tyyssija. Alkoi myös tuntua siltä, että en osannut analysoida elokuvia järkevästi ja samat fraasit toistuivat jokaisessa arvostelussani. Mielekkyys katosi. En kuitenkaan halunnut lyödä viimeistä arkkua naulaan heittämällä hanskoja tiskiin, koska blogin kirjoittaminen oli minulle useita vuosia niin mielekästä, mitä jos into ja palo vielä palaisi? 

Pidän kovasti niin kirjoittamisesta kuin elokuvistakin. Voi olla, että palaan vielä aihepiirin pariin jollain muulla blogilla tai elvytän tämän kuolleen hevosen. Tällä hetkellä oikealta ratkaisulta tuntuu kuitenkin pistää pillit pussiin ja kiittää kaikkia tämän blogin ääressä joskus olleita. 

Kiitos että luitte. Se merkitsi minulle paljon! <3



8 kommenttia:

  1. Toisinaan tauko tai muutos on tarpeen! Blogiasi on ollut kiva lukea, ja on mukavaa, että joku muukin kirjoittelee 1001-listan tiimoilta. Toivottavasti uusi kirjoitteluinto joskus löytyy muodossa tai toisessa, täällä ainakin on yksi lukija. :)

    Aloitin itse tänä vuonna instagramin puolella kirjagram-harrastuksen ihan vaan lukupäiväkirjaksi, ja on ollut ällistyttävää huomata, että siellä onkin tosi aktiivinen ja ihana yhteisö. Ihan harmittaa, ettei elokuville ole vastaavaa. Blogimaailmassa vuorovaikutusta ei kuitenkaan ihan samalla tavalla synny kuin reaaliaikaisemmassa somessa, varsinkin kun nykyään moni blogi on hiljentynyt. (Syytä on itsessäkin, kun blogien ahkerasta lukemisesta huolimatta olen laiska kommentoimaan ja jättämään jälkiä ajatuksistani :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tuo 1001 kummittelee kyllä vielä taustalla ja aijon kyllä ne kaikki leffat sieltä vielä katsoa. Olen alkanut harrastelemaan Bullet journalingia, niin listailu varmaan jatkuu sen puolella sitten.

      Ooh, lukuintoisena tuo instagramin kirjamaailma on kyllä vetänyt puoleensa, voi olla, että jotain siihenkin maailmaan. Ainakin seuraamisen merkeissä jos ei muuten. Totta varmasti tuo reaktioiden nopeus sosiaalisen median puolella.

      Tunnistan tuon lukemisen ilman kommentointia. :) Monesti luen blogitekstin eikä minulle tule mieleen muuta kuin tyyliin "olipa kiva teksti" ja tuntuu sitten turhalle pistää se kommentiksi asti kun ei mitään sen syvälisempää antia ole antaa. :D

      Poista
  2. Iso kiitos sinulle kaikista näistä blogivuosista! Täällä kanssa yksi vannoutunut fani kyllä komppaa, että tekstejäsi on ollut ilo lukea, aina. Ymmärrän myös tosi hyvin nuo kuvaamasi huomiot blogikirjoittamisen varjopuolista. Varmasti teet oikean ratkaisun, että lopetat vielä hyvillä mielin, etkä ajasi itseäsi peruuttamattomasti loppuun.

    En siis voi kuin olla hyvillä mielin puolestasi. Aina pitää tehdä niin kuin itsestä hyvältä tuntuu. Toivottavasti sinulla on siis kaikkea hyvää elämässäsi myös jatkossa. Lämpimät halaukset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! <3 ja kiva kun silloin ennen muinoin pyöritit myös sitä blogihaaste-sivua! :)

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi! :) Hatunnostot sille miten pitkään ja aktiivisesti olet blogiasi ylläpitänyt!

      Poista
  4. Kiitos näistä vuosista! :)

    Voin yhtyä moneen kohtaan tässä tekstissä ja vastaavanlainen pitäisi saada aikaiseksi myös oman blogin puolelle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Nähtävästi molemmat jumahdettiin noihin Oscareihin...:D Blogiasi oli myös ilo lukea!

      Poista