Kirja: Eikä yksikään pelastunut (Agatha Christie)

Hyvä kirja sekä hyvää kahvia ja karkkia..mmm

Olen lukenut aikaisemmin yhden Agatha Christien kirjoittaman teoksen ja se oli nimeltään Kymmenen pientä neekeripoikaa (Ten Little Niggers). Googlailin vähän ihmisten suosittelemia jännärikirjoja ja "Eikä yksikään pelastunut" (And then there were none) pompsahti useamman kuin kerran esiin. Niinpä päätin lainata tämän huomatakseni vain, että sehän oli se sama kirja. Nimi oli vaan muuttunut takaisin nykymittapuilla korrektimpaan. Vaikka muistin hämärästi loppuratkaisun, niin päätin lukea kirjan kuitenkin uudelleen. Olihan siitä kuitenkin jo 20 vuotta aikaa kun sen viimeksi selasin. En kuitenkaan tykännyt tästä nimikikkailusta ja muutenkin nimi on hyvin spoilaava. Asetankin kirjan sen takia Helmet-haasteen kohtaan 19. "Et pidä kirjan nimestä".

Kymmenen toisilleen tuntematonta henkilöä saavat kutsun mystiseltä herra Owenilta tulla paljon lehdissäkin esillä olleelle Neekerisaarelle. Saavuttuaan saarelle seurue huomaa, että isäntää ei näy mailla eikä halmeilla. Ruokalan pöydällä on 10 pientä patsasta ja talosta löytyy lasten loru juurikin kymmenestä pojasta, joille kullekin käy huonosti. Asukit saavatkin pian huomata kuinka loru kuvastaa hyvin heidän kohtaloaan patsaidenkin kadotessa yksitellen.

Agatha Christie ei ole syyttä jännityksen mestari. Sen verran taidokkaasti kirja on kirjoitettu. Hahmot saavat kukin hyvän taustatarinan ja heidän historiastaan paljastetaan kirjan edetessä hieman enemmän ja enemmän. Christien nokkeluus tarinan loppuratkaisussa on myös omaa luokkaansa. Suositusta kirjasta on tehty useita elokuvasovituksiakin.

Kirjaa oli hyvin vaikea laskea käsistään kun henkeä pidättäen halusi tietää kuka lähtee seuraavana ja millä tapaan (kun en muistanut enää).

Jännityskirjalta ei voi muuta toivoa.

*****

 Alkuperäinen julkaisuajankohta: 1939