Kirja: Sementtipuutarha (Ian McEwan)

Kirjalla on masentava kansikuva

Kävin pitkästä aikaa kirjastossa Helmet-haasteen kohdan 24. "Sokkona hyllystä valittu kirja" innoittamana ja käteeni tarttui Ian McEwanin esikoisromaani Sementtipuutarha (The Cement garden). Asetuin tarkoituksella romaanihyllyn eteen, jossa näytti olevan suht ohuita kirjoja etten joutuisi kahlaamaan kovinkaan paksua opusta jos havaitsisin sen tylsäksi. 

Ei ollut aina kovinkaan helppoa lukea kolmen orvoksi jääneen sisaruksen vääristyneistä suhteista ja inhon tunteet olivat välillä vahvasti läsnä. Kirja on ihan sujuvaluettavasti kirjoitettu kun lukijaa johdatellaan vähitellen näiden lasten maailmaan, jossa on ihan normaalia että äiti lojuu haudattuna kellarissa. 

Kirjalla on omat meriittinsä, mutta päällimmäiseksi jäi vain ajatus siitä kuinka tarpeeton lukukokemus oli. Siinä ei ollut mitään jännittävää murhamysteeriä tai yllättäviä käänteitä. Ainoastaan ällökuvauksia mätänevän ruumiin tuoksuista tai siskoaan himoitsevan pojan haluista.

Onneksi se oli lyhyt.

**

Alkuperäinen julkaisuajankohta: 1978