Bohemian Rhapsody on Bryan Singerin ohjaama elokuva, joka kertoo tarinan Queen-yhtyeen synnystä varsinkin keskittyen sen keulahahmoon Freddie Mercuryyn. Elokuva on Oscar-ehdokkaana mm. parhaan elokuvan ja parhaan miespääosan kategorioissa. Ohjaaja Singerkin olisi ansainnut mahdollisuuden voittaa pystin kotiin, mutta ilmeisesti hänen ympärillään vellovat seksuaaliahdisteluhuhut blokkasivat tämän tsänssin.
Freddie Mercury (Rami Malek) on nuori pojan kloppi, jolla on neljä etuhammasta suussaan. Hän sattuu oikeaan aikaan, oikealle paikalle fanittamansa bändin luo, jonka päälaulaja on juuri lähtenyt lätkimään. Freddie tarjoaa ääninäytteen ja homma on sillä selvä.
Freddie pitää bändiään perheenään ja niin he rakentavat yhdessä kaikkien rakastamat hittibiisit. Ennen seksuaali-identiteettinsä vakiintumista homoksi hän kihlautuu rakastamansa naisen (Lucy Boynton) kanssa, josta tulee hänen elinikäinen ystävänsä.
Menestyksen myötä Freddyä pyöritellään ja saa hieman kusivettäkin päähänsä. Väärän homoihastuksen matkassa hän kadottaa itsensä sekä eroaa bändistä. Lopulta hän tajuaa mikä on tärkeintä.
Minulle on aina ollut ongelmana tämänkaltaisissa elämänkertaelokuvissa se, että ne tuntuvat jossain määrin teennäisiltä, koska asiat eivät kuitenkaan tapahtuneet juuri niin kuin elokuvassa ne esitetään. Elokuvaa vaivasi myös tietynlainen ennalta-arvattavuus. Tämän sanottuani oli Bohemian Rhapsody oikein nautittava kokonaisuus. Varsinkin pääosaa esittänyt Rami Malek oli huikea eikä turhaan hehkutettu. Ruumiinkieleltään olisi varmaan voinut sekoittaa helpostikin oikeaan Freddieen. Oli kivaa ettei elokuvassa mällätty Freddien AIDS-diagnoosilla vaan se vaan kevyesti käytiin läpi osana hänen päättyvää elämäänsä.
 |
| Bändi koossa |
Ensimmäisiä c-kasettejani oli Queenin Greatest Hits ja hyvää musiikkiahan mies, tai yhtye, suolsi. Tämä toi osaltaan nautittavuutta elokuvaan, joka sisälsi paljon Queenin musiikkia.
***1/2
Pääosissa: Rami Malek, Lucy Boynton, Gwilym Lee
Kesto:2h 14min
Valmistusmaa:UK, USA
Olikohan se Dragon - The Bruce Lee Storyn kommenttiraidalla, kun ohjaaja kertoo useaan otteeseen eri kohtausten kohdalla, että tätä ei Brucelle oikeasti tapahtunut, vaan me keksimme koko jutun. Mikä se senmoinen elämänkertaleffa on, johon on keksimällä keksitty tapahtumia?
VastaaPoistaJossain mielestäni hyvin tiivistettiin vastaus tähän kysymykseen; Elokuvat eivät kerro faktoista, vaan totuudesta.
PoistaJa olen samaa mieltä. Ei voisi vähempää kiinnostaa onko nyt jotkut yksittäiset historialliset faktat pilkulleen oikein, kunhan elokuvan viesti yleisesti heijastaa sitä, mistä se kertoo.
Mielestäni olisi ihan mielekästä, jos elämänkertaelokuvassa olisi sellaisia tapahtumia jotka ovat päähenkilölle tapahtuneet vaikka niitä sitten hieman liioteltaisiin tai jotain muuta elokuallista lisää kehitetty ympärille, mutta edes peruspiirteittäin.
VastaaPoistaTässä tai muissa elämänkertaelokuvissa minua ei niinkään haittaa se, että tapahtuiko asiat niin kuin ne esitetään vaan enemmänkin se, että itse tiedän, että nämä ei ole ne kaverit jotka menestyivät musiikin saralla ja tiedän, että nyt nämä näyttelijät yrittävät jäljitellä sitä ilon tunnetta kun löysivät tämän menestysriffin. Tämä on enemmänkin tämmöinen oma ongelmani.
Siitä olen samaa mieltä, että kun leffa on näinkin huono (parhaan elokuvan Oscar-ehdokkuutta ihmettelen), niin jos ohjaajalla ei ole tämän isompaa, taiteellista visiota näkemyksessää, niin samantien jopa voisi pitäytyä niissä faktoissa. Ainakin ne olisi oikein. :DD
Poista:D Ei tämä minukaan mielestä nyt niiin hyvä ollut mitä hehkutetaan, mutta arvostelusi perusteella tykkäsin kyllä enemmän.:D
Poista