Voldemortin kukistamisesta on kulunut jo useita vuosia ja ystäväkolmikko Ron, Harry ja Harmoine ovat kasvaneet isoiksi. Ronilla ja Harmoinella on kaksi lasta ja Harryllä ja Ronin siskolla Ginnyllä on niitä useampia. Kaksi Harryn lapsista valitaan jakeluhatun toimesta Rohkelikkoihin, mutta nuorin vesa - Albus - joutuu Luihusiin. Tämä vaikuttaakin Albukseen sen verran, että hänellä on kapina-asenne isäänsä Harrya kohtaan eikä isäkään osaa oikein suhtautua muista lapsista niin erilaiseen Albukseen. Albus on isänsä harmiksi vielä kaverustunut arkkivihollisensa Malfoyn pojan Scorpiuksen kanssa. Albus ja Scorpius ovat saaneet käsiinsä ainoan ehjänä olevan
ajankääntäjän ja päättävät palata ajassa taaksepäin muuttaakseen yhden
asian. Asioita he muuttavatkin, mutta ei pelkästään hyvään suuntaan.
Pahuus on ollut pitkään poissa ja maailma on saanut olla rauhassa, mutta nyt Harryn salamanmuotoista arpea on alkanut poltella. Pahuus on jälleen tulossa. Harry ja Harmoine ovat taikaministeriössä korkeissa asemissa ja kutsuvat jengin koolle, mutta varoitusta ei oteta kuuleviin korviin.
Kirja oli erittäin helppolukuinen ja tarina mukaansa tempaava. Tekstiä oli yllättävän hauska lukea näytelmän muodossa. Olen lukenut kaikki Harry Potter -kirjat vaikka olinkin jo aika vanha kun ne saapuivat markkinoille. J.K. Rowlingin kirjoitustapa viehättää. Harry Potter ja kirottu lapsi tempaa mukavasti pois arjesta takaisin Tylypahkaan, jonka maailman jo entuudestaan hyvin tuntee. Kiva paluu vaikka kirja ei ylläkkään aikaisempien Potter-kirjojen tasolle.
Mutta tämähän onkin näytelmäksi tarkoitettu.
***1/2
Ensi-ilta: 2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.