Hikikomori on Japanista peräisin oleva nimitys yhä kasvavalle ihmisryhmälle, jotka ovat päättäneet eristäytyä muusta maailmasta kotinsa suojiin. Leikkisästi tälläinen henkilö on myös hikkyksi kutsuttu.
Tutkija Ari Haasio on perehtynyt hikkeilyyn ja käsittelee kirjassaan erityisesti Suomeenkin kantautunutta ilmiötä. Haasio on käyttänyt tutkimusaineistona muun muassa Ylilauta-sivuston Hikikomero-ryhmää, jossa yleensä itsensä jonkinasteiseksi hikikomoriksi luokittelevat "tosi elämän" kontakteja välttelevät keskustelevat.
Haasio käy läpi eri asteisia hikikomorin muotoja sekä taustoja, syitä ja seurauksia. Kaikki hikikomorit eivät ole syrjäytyneitä siinä mielessä, että eivät kävisi töissä tai opiskelisi ja toisaalta taas kaikki jotka ovat päättäneet jättää "oravanpyörän" eivät välttämättä ole sosiaalisilta suhteiltaan eristyksissä. Suurimman kontaktipinnan toisiin ihmisiin hikikomoreilla yleensä löytyy netin välityksellä keskustelupalstoilta tai pelimaailmasta.
Haasio vertailee kirjassaan Suomen ja Japanin kulttuurieroja sekä sitä myöten myös ilmiön eroja. Japanissa on tapana, että vanhemmat hoitavat lastaan kotona kunnes tämä avioituu. Perinne on mahdollistanut usean japanilaisnuorukaisen sulkeutumisen huoneeseensa mangojen sekä anime-sarjojen pariin. Suomessa taas hikkyt haluavat usein itsenäistyä ja muuttaa omilleen jottei tarvitsisi sietää painetta kouluun tai töihin menemisestä vanhempien taholta.
Aihe on mielestäni mielenkiintoinen, mutta Haasio käsitteli aihetta turhan kuivakkaasti. Olisin kaivannut enemmän haastatteluita tai syvällisempää analyyttistä pohdintaa. Ohut kirjanen kävi aiheen läpi pintaa raapaisten. Tietyllä tavalla Hikikomorin lukeminen tuntui jonkinlaiselta sosiaalipornolta, jossa voi kauhistella miten jotkut ihmiset elävät ja tuntea ylemmyyden tunnetta vähäisistäkin sosiaalisista suhteistaan. Vaikka Haasio on varmasti paneutunut aiheeseen laajalti, niin silti ulkopuolisen näkemys on aina ulkopuolisen näkemys, niin kuin ihmistutkimuksessa yleensä. Tästä tulikin vähän sellainen tunne kuin joku 60-vuotias selittäisi mitä "nuorisokielellä" LOL tarkoittaa.
**1/2
Tutkija Ari Haasio on perehtynyt hikkeilyyn ja käsittelee kirjassaan erityisesti Suomeenkin kantautunutta ilmiötä. Haasio on käyttänyt tutkimusaineistona muun muassa Ylilauta-sivuston Hikikomero-ryhmää, jossa yleensä itsensä jonkinasteiseksi hikikomoriksi luokittelevat "tosi elämän" kontakteja välttelevät keskustelevat.
Haasio käy läpi eri asteisia hikikomorin muotoja sekä taustoja, syitä ja seurauksia. Kaikki hikikomorit eivät ole syrjäytyneitä siinä mielessä, että eivät kävisi töissä tai opiskelisi ja toisaalta taas kaikki jotka ovat päättäneet jättää "oravanpyörän" eivät välttämättä ole sosiaalisilta suhteiltaan eristyksissä. Suurimman kontaktipinnan toisiin ihmisiin hikikomoreilla yleensä löytyy netin välityksellä keskustelupalstoilta tai pelimaailmasta.
Haasio vertailee kirjassaan Suomen ja Japanin kulttuurieroja sekä sitä myöten myös ilmiön eroja. Japanissa on tapana, että vanhemmat hoitavat lastaan kotona kunnes tämä avioituu. Perinne on mahdollistanut usean japanilaisnuorukaisen sulkeutumisen huoneeseensa mangojen sekä anime-sarjojen pariin. Suomessa taas hikkyt haluavat usein itsenäistyä ja muuttaa omilleen jottei tarvitsisi sietää painetta kouluun tai töihin menemisestä vanhempien taholta.
Aihe on mielestäni mielenkiintoinen, mutta Haasio käsitteli aihetta turhan kuivakkaasti. Olisin kaivannut enemmän haastatteluita tai syvällisempää analyyttistä pohdintaa. Ohut kirjanen kävi aiheen läpi pintaa raapaisten. Tietyllä tavalla Hikikomorin lukeminen tuntui jonkinlaiselta sosiaalipornolta, jossa voi kauhistella miten jotkut ihmiset elävät ja tuntea ylemmyyden tunnetta vähäisistäkin sosiaalisista suhteistaan. Vaikka Haasio on varmasti paneutunut aiheeseen laajalti, niin silti ulkopuolisen näkemys on aina ulkopuolisen näkemys, niin kuin ihmistutkimuksessa yleensä. Tästä tulikin vähän sellainen tunne kuin joku 60-vuotias selittäisi mitä "nuorisokielellä" LOL tarkoittaa.
**1/2
Alkuperäinen julkaisuvuosi: 2018
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.