sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

lauantai 12. lokakuuta 2013

See No Evil, Hear No Evil (1989)

Richard Pryor -boksin saa luvan päättää lapsuuden suosikkini, joka onnistuu vieläkin naurattamaan: Syyttömät silmännäkijät (See no evil, hear no evil). Boksin aikaisemmat: Stir Crazy, Brewster's millions, Car Wash).

Dave Lyons (Gene Wilder) on kuuro kioskinpitäjä, joka hakee työntekijää. Hakemukseen vastaa sokea Wallace Karue (Richard Pryor). Tämä toisiaan aisteiltaan täydentävä pari todistaa yhdessä murhan. Poliisin harmiksi todistukset ovat kuitenkin hataria, koska toinen näki vain murhaajan (Joan Severance) upeat sääret ja toinen vain haistoi tämän parfyymin. Nämä "syyttömät silminnäkijät" (joka on muuten aika huono suomennos kun ottaa huomioon, että toinen heistä ei nimenomaan silmillä nähnyt) päättävätkin paeta poliisin huomasta napatakseen rikolliset itse.

Toisena pahiksena voi nähdä Kevin Spaceyn.

Toinen ei näe ja toinen ei kuule.
Jo Stir Crazyssa voimansa  yhdistäneen kaksikon kemia todistetusti toimii. Gene Wilder ja Richard Pryor onnistuivat täydentämään erilaisuuksillaan toisiaan kuin yin ja yang; erikseen vajavaisia, mutta yhdessä harmoniassa niin fyysisiltä vajavaisuuksiltaan kuin henkisiltäänkin. Pryor onnistui vangitsemaan hyvin sokean äkäpussin roolin, joka haluaa todistaa maailmalle pärjäävänsä yksin. Hänestä tuli ihan mieleen ennen vaeltamistaan kauniimmille niityille vanhuuden iällään sokeutunut hipiältään vaaleampi ukkini. Dvd:n ekstrojen heppoisen "behind the scenes" -featuretten perusteella Pryor omaksuikin sokean roolinsa antaumuksella ja  sai omat näyttelijätoverinsakin miettimään, että onko tuo kaveri oikeasti menettänyt näkönsä.

Muistan nähneeni joskus aikaisemmin dokumentin, jossa Gene Wilder kertoi ettei pitkään halunnut tehdä tätä elokuvaa jotta ei loukkaisi kuuroja. Hän suostuikin tekemään sillä ehdolla elokuvan, että voisi viettää aikaa kuurojen kanssa ja tiedustella heiltä mikä huumori olisi loukkaavaa ja mikä vain hauskaa. En muista nyt mikä sen kuurojen järjestön nimi oli, mutta siellä hän tapasi myös vaimonsa. Wilder onnistuikin loistavasti omassa osassaan.

Elokuva on sopivan tiivis ja kaikilla kohtauksilla tuntuu olevan jokin merkitys sen juonen tai henkilökehityksen kannalta. Syyttömiä silminnäkijöitä on vaivaton katsella ja naureskella hauskalle juonelle sekä hahmoille.

****

Ohjaaja:Arthur Hiller (Love story, Outrageous Fortune)
Pääosissa: Richard Pryor, Gene Wilder, Joan Severance
Kesto:103min
Valmistusmaa: USA

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.