Kirja: Keskivaikea vuosi (Pauliina Vanhatalo)

Kirja kulki hyvin laukussa mukana

Kirjailija Pauliina Vanhatalo saa diagnoosin keskivaikeasta masennuksesta ja päättää pitää terapia mielessä siitä päiväkirjaa. Keskivaikea vuosi onkin tämä "terapiakirja". Asetan kirjan Helmet-haasteen kohtaan 40. "Kirja käsittelee mielenterveyden ongelmia".

Kirja koostuu suhteellisen lyhyistä kappaleista kertoen diagnoosista ja siihen johtaneista tapahtumista kuten nopeista elämänpäätöksistä. Laudatur-oppilaasta, jolla on kovat odotukset tulevaisuudestaan, mutta jonka ura ei sitten aivan niin lennokkaaseen lähtöön noussutkaan. Hyvästä ja tukena olevasta aviomiehestä sekä rankasta arjesta masennuksen keskellä ja riittämättömyyden tunteista äitinä.

Kirja oli erittäin mukaansa tempaava ja oli avartavaa lukea masentuneen ihmisen mietintöjä omasta tilastaan. Mielestäni kiinnostavinta oli juuri pohdinnat siitä, että millainen keskivaikean masentuneen pitäisi olla. Mitä odotuksia yhteiskunnalla on ja miten itse asian kokee. Saako hymyillä? Saako tuntea iloa? Kaikilla varmaan on ollut masentavia hetkiä, tilanteita tai pidempiä ajan jaksojakin elämässäan, mutta miten ne poikkeavat sellaisen henkilön kokemuksista, joka on oikeasti diagnisoitu sairastavan masennusta. Tarvitseeko masennuksella olla syy?

Vanhatalo on avannut omaa henkilökohtaista elämäänsä ihailtavan rohkealla tavalla. Kertoen myös niistä ei niin mairittelevista asioista tai ajatuksistaan.

****

Alkuperäinen julkaisuajankohta: 2016