sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

tiistai 11. kesäkuuta 2019

Kirja: Kaikki anteeksi (Laura Manninen)

Kaikki anteeksi on Laura Mannisen eskoisromaani eikä ole vielä ehtinyt muita kirjoja julkaista, joten sijoitan teoksen Helmet-haasteen kohtaan 4. "Kirjailijan ainoa teos".

Kirja kertoo Lauran kokemuksesta hänen omasta väkivaltaisesta parisuhteesta.

Laura tapaa täydellisen oloisen Mikon, joka on kuin luotu hänelle. Nopeasti intensiiviseksi muuttuvan suhteen myötä Laura oppii tuntemaan miehen nurjan puolen. Alun vahva rakastumisen tunne, Mikon muut puolelleen kääntävä hurmaava luonne sekä tämän ihastuttaviin lapsiin muodostettu side saa Lauran jatkamaan ahdistavaksi käynyttä ihmissuhdettaan. 

Tuntuu, että "mukaansa tempaava" on ylikäytetty sana, mutta tähän kirjaan se sopii kuin nakutettu. Teksti on vaivatonta luettavaa ja sivuja kääntää ahnaasti. Tavallaan vähän epäimartelevaakin kuinka  toisen kärsimyksen kokemuksia halusi niin kiinnostuneena lukea. Asiaa kokemattomat varmastikin ymmärtävät paremmin kirjan kautta miksi ihmiset jäävät väkivaltaisiin suhteisiin: Pohjaa aletaan nakertaa vasta kun syvä luottamus ja rakkauden tunne on jo muodostettu. Itsemurhalla uhkailut ja toistuvat anteeksipyytelyt myös vaikeuttavat lähtöä. Kirjan kerronta on rakennettu taitavasti ja Lauran kanssa tavallaan elää kokemukset hetki hetkeltä.

Kaikki anteeksi opettaa, että ihan kaikkea ei tarvitse antaa anteeksi.

****

Alkuperäinen julkaisuajankohta: 2018

2 kommenttia:

  1. Tämä oli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kirja, jonka olen kuluttanut äänimuodossa. Siitä siis pisteet kotiin, että tosiaan pystyi pitämään otteessa jopa ääneenluettuna - yleensä kun itsellä tuppaa nuo äänikirjat katkeamaan aivan alkutekijöilleen. Kyllä vaan minusta se lukeminen on edelleen se juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kanssa huomannut, että vaikka äänikirjat on loistokeksintö, tykkään enemmän perinteisestä paperisivukirjasta. Monesti ajatukseni lähtevät raiteiltaan ja äänikirja sen kun jatkaa eikä sitä ees taas kelailua jaksa pidemmän päälle. Kirjan sivuja on siinä mielessä helpompi kontrolloida. Ja rentoutus tuntuu jotenkin syvemmältä kun on vain "minä" ja kirja eikä mitään elektroniikkaa siinä välissä häiritsemässä.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.