sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

The Butler (2013)

The Butler perustuu tositapahtumiin tummasta hovimestarista valkoisessa talossa palvelemassa talossa tiuhaan vaihtuville presidenteille. 

Cecil Gaines (Forest Whitaker) on todistanut nuorena poikana 1920-luvun puuvillapelloilla  isänsä murhan ja äitinsä (Mariah Carey) jatkuvat raiskaukset talon isännän toimesta. Nuori Cecil pääsee isänsä murhan jälkeen "kotineekeriksi" ja oppii palvelemaan isäntäväkeä. Poika karkaa talon emännän avustuksella ja päätyy hyvän maineen omaavana hovimestarina palvelemaan valkoiseen taloon. Cecil todistaa niin Vietnamin sodan kuin John F. Kennedyn murhankin. Cecil ei halua ottaa poliittisesti kantaa nouseviin rotukysymyksiin, mutta hänen poikansa Louis (David Oyelowo) on tapahtumien ytimessä uhmaamassa rotuerottelua vaarantaen oman henkensä. Louis häpeää isänsä työtä ja isä häpeää poikansa aktivismia kunnes alkaa ymmärtämään poikansa toimia. Elokuva huipentuu Barack Obaman valintaan presidenttinä.

Elokuvassa voi nähdä muun muassa Robin Williamsin presidentti Eisenhowerina, John Cusackin presidentti Nixonina, Alan Rickmanin Ronald Reaganina ja Oprah Winfreyn Cecilin vaimona. Lenny Kravitz sekä Cuba Gooding Jr. esittivät Cecilin hovimestari-kamuja ja niin edelleen. Kaikki julkimot halusivat ilmeisesti kyseiseen elokuvaan ilmaistakseen poliittista kantaansa tms. 

Cecil tarjoilee Eisenhowerille
Rotukysymystä käsittelevissä elokuvissa tunnen itseni aina hieman ulkopuoliseksi. En voi ymmärtää miltä tuntuu olla musta ja omata kyseisenlainen alistettu historia. Toki voin ottaa omasta naiseudestani jotain elementtejä, mutta pysyn silti vain ulkopuolisena tarkkailijana. The Butler herätti ristiriitaisia tunnelmia. Forest Whitaker oli mainio ikääntyvänä hovimestarina, joka alkaa vasta ymmärtää oman rotunsa alistettua asemaa ikänsä loppumetreillä. Minua kuitenkin häiritsi elokuvassa vilisevät tähtikasvot kuten Mariah Careyn pieni osa elokuvan alussa, Oprah sai minut vaivaantuneeksi suurine kaulaaukkoineen enkä ymmärrä mitä Lenny Kravitz elokuvassa teki. Elokuvassa oli hauska vastakkainasettelu hovimestari-isän sekä mainion David Oyelowon esittämän aktvisti-Louis pojan välillä. Toisaalta mustien historia ehkä yksinkertaistettiin asettelemalla nämä kaksi "suuntausta" rinnakkain. Presidenttien esittäminen kliseiden välityksellä sekä ajankuluminen merkkitapahtumien kautta oli myös ihan hauska tapa kuvata vuosien vierimistä.

Oprah on uskoton vaimo
En myöskään ihan sulattanut sitä kun elokuva läheni loppuaan ja Barack Obaman vaalit tulivat kuvioihin ja hänen valinta presidenttinä oli kuin jonkinlainen unelmien täyttymys. Ymmärrän, että elokuvan narraation kannalta se kietoi pätkän mukavaa pakettiin mustien asemasta orjina presidentiksi. Elokuvan lopussakin kiiteltiin näitä aktiivista tummien ihmisoikeus-ryhmää, joka  mahdollisti kyseisen tapahtuman. Silti Obaman valinta -kohtaus tuntui vähän sellaiselta "nyt on kaikki hyvin ja tasa-arvoisesti mustilla, halleluujalta" vaikka näin ei vieläkään ole. Rasismi valitettavasti elää vielä. 

***1/2

Ohjaaja:Lee Daniels
Pääosissa: Forest Whitaker, Oprah Winfrey, John Cusack
Kesto:132min
Valmistusmaa:USA

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.