Katsoin kovasti "tapetilla" olleen sarjan Orange is the new black kaksi ensimmäistä kautta Netflixin välityksellä. Sarja perustuu tositapahtumiin. Täytyy myöntää, että minäkin ihastuin lampaan lailla tähän sarjaan.
Orange is the new black kertoo keskiluokkaisesta hyvän kasvatuksen saaneesta Piper Chapmanista (Taylor Schilling), joka joutuu vankilaan noin 10 vuotta sitten tekemästään rikoksesta kun salakuljetti huumerahoja entisen tyttöystävänsä Alex Vausen (Laura Prepon) pyynnöstä. Piper joutuu kovaan kouluun kun yrittää oppia vankilan tavoille. Ensimmäinen kausi näyttääkin meille Piperin vähittäisestä sopeutumisesta vankilan ympäristöön. Piper soittaa hätäpuheluita ulkomaailmassa olevalle poikaystävälleen Larrylle (Jason Biggs) sekä parhaalle ystävälleen Pollylle (Maria Dizzia). Suhde kokee kuitenkin kolauksen kun Piper huomaa, että hänen exänsä Alex on myös hänen kanssaan samassa vankilassa ja vanha suola janottaa.
 |
| Piper&Alex |
Vankilan valtaa pitää keittiössä toimiva venäläinen Red (Kate Mulgrew), joka kuuluu valkoisten heimon johtajiin. Mustilla, latinoilla sekä vanhuksilla on omat heimonsa. Toisessa kaudessa Piper on jo vankilan vanha uutinen ja tietää miten systeemi toimii. Redin valtakausi keittiössä myös päättyy ja latinot ottaa tilan haltuun. Vankila saa myös uuden pahiksen kun Redin vanha tuttu Vee (Lorraine Toussaint) saapuu kulmille ja alkaa organisoimaan mustien linjoja, että ottaisivat koko vankilan haltuunsa.
 |
| Vankilan tytöt |
Orange is the new black on siitä kiintoisa sarja, että naisille on paljon erilaisia rooleja. Tv:ssä yleensä näkee samasta muotista valettuja kasvoja sekä hahmoja, mutta tämä sarja antaa paljon variaatiota. Sarja myös onnistuu yllättämään eikä varmuutta tulevista tapahtumista ole. Hyvin luotu sekä pohjustettu hahmo saattaa yht'äkkiä kuolla tai saada siirron. Myös naisten taustoja on mielenkiintoista nähdä flashbackien muodossa. Jaksot kestävät noin tunnin eikä vielä ole tullut tylsistymisen hetkiä niitä seuratessa. Sarja sekoittaa sopivasti draamaa ja huumoria.
Sarjan hahmot ovat myös pääosin hyviä näyttelijlitä, mutta täytyy sanoa, että jokin Alex Vausia esittäneessä Laura Preponissa tökki. Muistan, että hän oli jo That '70s showssa aika tönkkö, mutta sopi hänen rooliinsa. Tässä kuitenkin sama tönkköys toistuu eikä se enää tunnu rooliin sopivalta vaan vain kiusalliselta.
Laadukasta viihdettä.
****
Luoja: Jenji Kohan
Pääosissa:
Taylor Schilling,
Danielle Brooks,
Taryn Manning...
Kesto:60min/jakso
Valmistusmaa: USA
Samaa mieltä, samaa mieltä, samaa mieltä! Mukavaa, että toisiakin faneja löytyy.En itse tosiaan kuvitellut, että tykkäisin sarjasta, mutta sitten olin ihan koukussa ja en muista milloin viimeksi olisi ollut niin koukussa sarjaan. Juurikin näiden hahmojen takia palasin aina jaksojen pariin, en niinkään ollut missään vaiheessa kiinnostunut Piperiin keskittyvästä ns. pääjuonesta tai Red vs. Vee-asetelmasta, vaan nämä hahmojen flasbackit ja niiden kaikkien omanlaiset persoonat ja tämä on jotain, mikä on puuttunut tv-sarjoista, että sivuhenkilötkin saavat näin suuren roolin.
VastaaPoistaKirjoitin Leffatykkiin näin: "En aikonut tulla kommentoimaan tänne, mutta samalla kun olin katsomassa eräiden toisten elokuvien kommentteja, päätin katsastaa myös OITNB-sarjan kommenttisektion. Ajattelin, että se olisi täynnä ylistäviä kommentteja ja voisin hyvillä mielin sulkea selaimen siinä uskossa, että sarjan katsomisen aloittamisen harkitsijat saisivat vahvistuksensa. Järkytyksekseni löysin lähes tyhjän kommenttiosion, joten tämä:
Katsokaa! Oikeasti, pelästyin itse aikoinani sarjan ensimmäistä jaksoa, joka omiin amerikkalaisiin sitcomeihin tottuneilla silmilläni näytti pelottavan realistiselta, mm. oma katsominen loppui ensimmäisen kerran siihen, kun näimme päähenkilön vessanpytyllä. Ajattelin typerästi: "Ei minun tarvitse nähdä, kun joku käy vessassa", en tiennyt mitä menetin. No aloitin sitten jossain vaiheessa uudelleen ja kun kestin oudon ensimmäisen jakson läpi, huomasin palaavani uudelleen ja uudelleen. Ensimmäisen kauden lopussa olin täysin koukussa! Tähän on syy. Upeasti kirjoitetut hahmot! Ne ovat hauskoja! Ne ovat sympaattisia! Ne ovat jossain määrin jopa surullisen kohtalokkaita ja näiden hahmojen, kuten Piperin ja Vausen, erityisesti Lornan, Pousseyn, Black Cindyn ym. takia palasin aina uudelleen ja uudelleen jaksojen pariin. Ja on ihan totta: kun katsot yhden, et halua päästää sarjasta irti ja sinun on katsottava toinen. No tähänkin on onneksi ilouutinen! Nimittäin Netflix! Jossa voi katsoa niin monta jaksoa kuin jaksaa peräkkäin. Itselläni taisi mennä yhdessä vaiheessa koko päivä... (hups), mutta niin siinä käy! Asiat vielä paranevat toisella kaudella, kun kuvioihin tulee myrkyllinen Vee! Muutenkin kakkoskausi on mielestäni vahvempi, koska tutustumme enemmän myös mielenkiintoisiin sivuhenkilöihin, ja älkää nyt pelästykö tästä, että sitä olisi muka jotenkin raskasta seurata, ei ole! Vaikka hahmoja on paljon, sinulla kehittyy jonkinnäköinen, kuin jokin side näihin hahmoihin. Sarja on tehty todella samaistuttavaksi.
Itse havaitsin sen olevan kuin laboratorio. Kun hahmot ovat keskitetty samaan tilaan (juurikin siis vankilaan) heidän keskinäinen käyttäytyminen korostuu, ikään kuin imitoiden oikeaa elämää, jolloin asioita on itse asiassa helpompi seurata. No jotta nyt en lähde liian syvällisesti analysoimaan, sanon vain: ette tule katumaan sarjan katsomista!"
JOo, se ensimmäinen jakso oli vähän sellainen sensaationhakuinen varmaankin tarkoituksella, että aiheuttaisi mahdollisimman paljon kohua, mutta siitä sitten lähti mukavasti parempaan suuntaan. Totta tuo "labrateoria"! :)
VastaaPoista