sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Prince of the City (1981)

Sidney Lumetin tuotannon katselmukset jatkuvat elokuvalla Vallan terällä (Prince of the city). Nyt kun olen kahminut itselleni näitä Lumetin elokuvia, niin huomaan että olen nähnyt loppujen lopuksi aika vähän miehen kirjavasta sekä runsaasta tuotannosta vaikka aika laadukkailta teoksilta vaikuttaa. Serpico, Dog day afternoon, Network ja 12 Angry men ovat itseasiassa ainoat jotka olen aikaisemminkin katsastanut. Lumet ei ole koskaan voittanut Oscaria ohjauksistaan, mutta on ollut neljä kertaa ehdolla ja sai lopulta kunnia-Oscarin vuonna 2005.

Vallan terällä on tiivistunnelmainen kertomus New Yorkilaisesta huumepoliisista Daniel Ciello (Treat Williams), joka on tiiminsä kanssa ottanut hieman välistä ja ummistanut silmänsä kun niin on pitänyt tehdä. Huumettakin on vasikoille annettu kun heillä on ollut siitä tarve. Ciello työkavereineen on siis pelannut harmaassa välimaastossa. Tai tummanharmaassa. Ciellon oma moraali ei kuitenkaan enää kestä laittomuuksia vaan haluaa tunnustaa kaiken FBI:n sisäiselle tutkinnalle. Ciellon ehtona on kuitenkin se, että oman tiimin kaverit eivät joudu pulaan ja että hänen perheensä on turvassa. Ciello huomaa kuitenkin pian, että vasikaksi ryhtyminen on haitallista kaikille eikä kukaan ole turvassa. 

Elokuvassa vilisee paljon tuttuja naamoja kuten Lance Henriksen, nuori Cynthia Nixon ja Bob Balaban.

Väärä vala ei tunnu missään
Lumetilla on hauska tapa esitellä elokuvassaan esiintyvät hahmot. Tässä päähenkilöt tulivat ID-korttien muodossa ilmestyen ruudulle kun esimerkiksi Orient expressissä tarinan pääpointti sekä päähahmot esiteltiin lehtiuutisin, jotka puolestaan lävähtivät heti alussa ruudulle. Muutenkin Vallan terällä esitteli Sidney Lumetin mielenkiintoista estetiikkaa erikoisten kuvakulmien sekä Mise-en-scenen kautta.

Treat Williams oli hyvä omien demoniensa kanssa kamppailevana Ciellona, joka haluaa tehdä oikein. Treatissa on sopivaa "rehdin kaverin" lookia, mutta kuitenkin tarvittavalla särmällä. Ciellon vähittäistä hajoamista sekä hajottamista oli äärimmäisen mielenkiintoista katsoa. Yleensä kun on elokuvissa tottunut näkemään sen, että kun joku haluaa puhdistaa omatuntonsa ja tekee oikein, niin se palkitaan jollain tavalla. Ciellolle siitä kuitenkin ei seurannut sitä tyypillistä kaavaa: vähän vaikeuksia ja lopussa seisoo kiitos. Lopussa seisoi kaiken menetys.

Hyvä pätkä, jonka pituus ei haitannut.

****

Ohjaaja:Sidney Lumet (Murder on the orient express)
Pääosissa:Treat Williams, Jerry Orbach, Richard Foronjy
Kesto:167min
Valmistusmaa:USA

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.