sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

maanantai 6. elokuuta 2012

The Beaver (2011)


Ja Valtsun elokuvahankintojen katselmus senkun jatkuu, nyt vuorossa - Majava (The Beaver).

Mel Gibson esittää kliinistä masennusta sairastavaa Walteria, joka on naimisissa sinnikkään Meredithin (Jodie Foster) kanssa. Pariskunnalla on kaksi lasta; Porter ja Henry. Meredith saa tarpeekseen puhumattomasta ja saamattomasta aviomiehestään ja potkaisee tämän pihalle. Walter on murheen murtama ja yrittää itsemurhaakin. Epätoivoissaan Walter näkee roskiksessa hylätyn majavakäsinuken ja huomaakin, että se antaa hänelle mahdollisuuden taas puhua ja olla. Walter alkaa elämään käsinuken kautta. Majava ottaakin homman haltuun ja alkaa johtamaan leluyhtiötä, jossa Walter oli aikaisemmin pomona. Majava myös hurmaa perheen eloisalla olemuksellaa. Hetken jo tuntuu siltä, että kaikki on kääntynyt parhaipaan päin.

Walterin Porter poika ei kuitenkaan missään vaiheessa lämpene Majavalle, mutta sitä hän tekee samassa koulussa opiskelevalle kauniille ja älykkäälle Norahille (Jennifer Lawrence), jolla on omat perheongelmansa.
 
 
Elokuvan ideassa oli paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia vaikka mihin. Kukapa ei haluaisi nähdä Mel Gibsonia puhumassa majavakäsinukelle, onhan hän yksi julkihulluistamme. Tämä potentiaali olikin nähtävissä pilkahduksina kuin kuun valo värisevällä järven pinnalla. Valitettavasti kuitenkin virta oli liian voimakas ja potentiaali hukkui vesittyneeseen tarinaan ja liikaan angstailuun. Elokuvasta puuttui ryhti ja raamit.

Mielestäni pätkä olisi toiminut paremmin jos siinä oltaisiin keskitytty enämmän perheen dynamiikkaan ja Porter pojan ihastuksen kohde oltaisiin jätetty jokseenkiin kuvioista kokonaan pois. Kukaan ei enää jaksa sitä, että Norahillakin on psyykkisiä ongelmia veljensä kuoleman kanssa. Majava puolestaan on onnistunut hahmo;  hän on uskottava niin hellyttävänä kaverina kuin murhanhimoisena tappajanakin. Mel taas osaa esittää itsetuhoista sekopäätä, onhan hänellä siitä kokemusta. Jodie Foster oli ihan jees, hän antoi sopivan järkevän vastapainon ongelmalllisille perheenjäsenille.

Miltei harmittaa sanoa, mutta kokemus jäi vaan OK:hon.

**1/2

Ohjaaja: Jodie Foster (Little maan Tate)
Pääosissa: Mel Gibson, Jodie Foster ja Anton Yelchin
Kesto: 91min
Valmistusmaa: USA, Arabiemiirikunnat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.