Katsastin Lumotun lelukaupan (Mr. Magorium's Wonder Emporium)
lauantaina televisiosta. Elokuva oli saanut aikapaikan, jossa on
yleensä ne vähemmän onnistuneet elokuvat. Mielestäni Lumottu lelukauppa
olisi kuitenkin ansainnut paikan ihan primetimestä, ei se niin huono
ollut!
Mr Magorium (Dustin Hoffman) on
vekkuli taikalelukaupan omistaja, jolla on useita satoja vuosia ikää ja
erilainen tapa ajatella kuin rivikansalaisella. Magoriumilla
työskentelee myymäläpäällikkönä entinen musiikkilahjakkuus Molly Mahoney
(Natalie Portman), kellarissa asuva kirjantekijä (Ted Ludzik) ja kaupan taikuudettomuuteen uskova kirjanpitäjä "Mutantti" Henry Weston (Jason Bateman). Kaupan ahkerin lapsiasiakas on ystävätön hattukeräilijä Eric (Zach Mills).
Eräänä päivänä Magoriumin on tullut aika
poistua maailmasta, hän nimittäin on ostanut Toscanasta kenkiä koko
loppuelämäkseen ja nyt viimeinkin pari on jo kovasti kulunut. Magorium
jättää kaupan Mollylle, joka pitää kaupan omistamista taakkaana ja
esteenä musiikillisille pyrkimyksilleen. Ainoastaan Magoriumin jättämä
taikaneliö voi auttaa Mollya näkemään metsän puilta.
Mr Magorium ja Molly taikaneliönsä kanssa.
Ymmärrän, että elokuva ei ole saanut
kovinkaan hyviä arvosteluja, koska siinä ei ole mitään sellaista jota ei
olisi jo jossain elokuvassa kohdannut. Pidin kuitenkin elokuvasta sen
takia, että siinä Magorium oli tekemässä kuolemaa. Magorium eli elämänsä
niin kuin halusi vimeiseen päivään asti eikä antanut ulkopuolisten
normien hallita tapaansa olla, pukeutua ja puhua. Vaikka melkeinpä
kaikki muut kuin lapset pitivät häntä hulluna, ei hän muuttanut itseään
miellyttääkseen "vain-ihmisiä", jotka näkevät kaikessa "vain" puun,
"vain" kaupan jne.
Toinen miellyttävä asia oli se, että
elokuva käsitteli tavallaan vanhuutta ja kuolemaa. Magoriumin oli
lähdettävä. Hän ei ollut siitä surullinen eikä mitenkään taianomaisesti
enää palannut sen jälkeen kun hänen tuomiopäivänsä oli koittanut.
Monissa Disney-elokuvissa olen tottunut ylettömään imelyyteen, niin
musiikin kuin juonen kautta. Tässä elokuvassa ei mielestäni sellaiseen
älyttömään sokerisuuteen sorruttu. Dustin Hoffman oli tottakai
Magoriumiksi täydellinen. Tavallaan Lumottua lelukauppaa voisi
luonnehtia jonkinlaiseksi Tim Burtonin maailman ja Disneyn
risteytykseksi.
Tämä apina särki sydämeni.
Natalie Portman oli välillä hieman
teennäinen. Ainakin seuralaiseni huomautti että hirveää tekonaurua.
Siitä en tiedä, mutta Natalie oli mielestäni ihan hyvä lapsenmielisenä
muusikkona. Kirjanpitäjänä toiminut Bateman oli täydellinen jäykkänä
kirjanpitäjänä, koska hänen olemuksensa oli niin tylsä. Naamansakin kuin
tusinapulla.
OKei, eihän tämä tietenkään mikään Jali
ja suklaatehdas ollut, mutta täytti kuitenkin tarkoituksensa
lauantaipäivän viihdykkeenä.
**1/2
Ohjaaja: Zach Helm (Esikoisohjaus)
Pääosissa: Natalie Portman, Dustin Hoffman ja Jason Bateman
Kesto: 93min
Valmistusmaa: USA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.