Katsastin viime Oscar-gaalassa parhaasta ohjauksesta ja miespääosasta palkinnot voittaneen The Artistin. Kyseessä on mustavalkoinen mykkäelokuva, jossa on kuitenkin taustalla musiikkia.
Jean Dujardin näyttelee George Valentinia, joka on mykkäelokuvien suuri tähti. George auttaa nuorta näyttelijäksi halajavaa Peppy Milleriä (Bérénice Bejo)
uransa alkuun piirtämällä tälle kauneuspilkun; tähden kun tulee
erottautua jotenkin massasta. Nuori Peppy on ihastunut Georgeen, mutta
tämä on jo naimisissa. Georgen studion pomo (John Goodman)
näkee tulevaisuuden äänielokuvissa, johon George ei suostu tulemaan
mukaan vaan sen sijaan ohjaa oman mykkäelokuvansa. Peppy puolestaan
palkataan John Goodmanin talliin äänielokuvien tuoreeksi kasvoksi.
Aikaa kuluu. Samalla kun Peppystä tulee koko Amerikan sweetheart,
köyhistyy ja alkoholisoituu ennen niin ihailtu George. Osakemarkkinoiden
romahdettua menettää George hulppean elämäntyylinsä lisäksi vaimonsa.
Seuraksi jää vain Georgen uskollinen Uggy-koira.
Meni hetki aikaa tottua siihen, että päähenkilöt eivät puhu mitään
vaikka useita mykkäelokuvia onkin tullut katsottua. Sitten kun
ajatukseen alkoi tottumaan, niin melkein hämmästyi kuin näki sellaisia
henkilöitä kuin John Goodman.
Mielenkiintoinen ajatus tehdä äänielokuvan ja erikoistehosteiden miltei rajattomien mahdollisuuksien aikoina 20-30-luvuille sijoittuva mykkäelokuva. Pääosanäyttelijät välittivät vanhojen aikojen ilmeikkäät mykkäelokuvien tähdet. Kasvot kertoivat paljon eikä paljon muuta tarvinnutkaan kuin silloin tällöin näkyneet välitekstit. SIlti joissain tilanteissa en ymmärtänyt ollenkaan mitä tapahtui. Ehkä se olikin ohjaajan tarkoitus, että katsoja sai käyttää mielikuvitusta kootakseen tarinan kasaan.
Elokuvaa pidetään kunnianosoituksena menneiden aikojen mykkäelokuville, mutta Nosferatun pianosäestyksellä elokuva-arkististossa nähneenä, voisin pitää elokuvaa miltei pyhäinhäväistyksenä. Uinu, uinu lemmikkini 2:sen koirakin oli eläessään söpö ja mukava, mutta kun se herätettiin kuolleista nousi se päältä päin samannäköisenä, mutta olemukseltaan kuitenkin erilaisena - kieroutuneena. Jokin samanlainen tunne tuli minulle nyt.
Oliko elokuva neroutta vai irvikuva? En ole vielä päättänyt ja tähdet sen mukaan.
***
Ohjaaja: Michel Hazanavicius
Pääosissa: Jean Dujardin, Bérénice Bejo ja John Goodman
Kesto: 100min
Valmistusmaa: Ranska, Belgia
Itse pidin tästä elokuvasta ja koin häiritseväksi sen, että lopussa ihan puhuttiin.
VastaaPoistaBTW: Uinu, uinu lemmikissäni ei ollut koiraa, vaan kissa, nimeltä Winston
Joo, taisi olla vasta kakkosessa se koira! Kiitos oikaisusta! :)
VastaaPoista