sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Mad Max: Fury Road (2015)

Mad Max: Fury Road on ehdolla muun muassa parhaan elokuvan sekä ohjauksen Oscar-pysteistä - oikeutetusti.

Eletään post-apokalyptisessä Australiassa, jossa elämän perusasioista kuten vedestä ja ruuasta saa taistella. Immortan Joe (Hugh Keays-Byrne) hallitsee näitä varoja. Imperator Furiosa (Charlize Theron) päättää paeta hirmuhallitsijan ikeestä ja ottaa mukaansa tämän haaremiin kuuluvia vaimoja. Furiosa toivoo löytävänsä lapsuuden hedelmälliset kotiseutunsa jostain autiomaan toiselta puolelta. Immortan Joe ei katso naisen pakoa hyvällä vaan lähtee jahtaamaan tätä huumehöyryisen ja aivopestyn armeijansa kanssa. 

Furiosa törmää matkallaan kovia kokeneeseen Maxiin (Tom Hardy) ja pari päätyy auttamaan toisiaan.  

Imperator Furiosa
Wau! Caboom! Smash! Enemmän räjähdyksiä kuin ikinä! Vähäisellä cgi-tekniikalla.  Ja sähkökitara taistelussa mukana! Onko tämä yksi maailman mahtavimmista elokuvista joita olen koskaan nähnyt?! Mahdollisesti. 

Mad Max
Tässä elokuvassa toimi kaikki. Alusta loppuun asti sai puristaa penkin reunasta kiinni ettei vauhti lennätä istuimelta. Tämä toimintaelokuva on oikeasti täynnä toimintaa. Pidin Theronista vähäeleisenä Furiosana. Hän tuntui luonnolliselta roolissaan ilman mahtipontisia "onelinereita". Alieneitten ja Terminaattoreiden jälkeen on saanut odotellan hyvää naisvetoista toimintaelokuvaa. Fury Road nousee edellämainittujen klassikoiden tasolle. Monesti jos nainen on toiminnan keskipisteessä niin hänessä korostuu seksikkyys tai rooliin otetaan enemmän komediallinen ote, mutta tämä oli itse asiaa. Furiosa vain halusi kovasti pois alistajansa luota ja teki sen mitä täytyi.  

Immortan Joe
Mel Gibsonin saappaat täyttänyt Tom Hardy veti hyvin Maxin roolin. Pidin kovasti kuinka Hardyn ja Theronin roolihahmot toimivat yhteen ymmärtäen kumpaisenkin vahvuudet ja muodostaen ystävyysliiton ilman väkisin pedattua romantiikkaa. Parasta on myös se, että ensimmäisen Mad Maxin pahis "Toecutterin" näyttelijä esittää myös tässä pahista ja yhtä voimallisesti, jos ei enemmän, kuin ensimmäisessä.  Immortan Joe tosiaan on niin inha, että hänen tuhoutumista toivoo sydämen pohjasta. Job well done.

Elokuva näytti hyvälle,  kuulosti hyvälle ja piti viihtyneenä.

*****

Ohjaaja: George Miller (Mad Max, Mad Max 2, Happy Feet)
Pääosissa:Tom Hardy, Charlize Theron, Nicholas Hoult
Kesto:2h
Valmistusmaa:Australia, USA

lauantai 30. tammikuuta 2016

Mad Max - Beyond thunderdome (1985)

Mad Max - ukkosmyrsky (Mad Max - Beyond thunderdome) on jatkoa Mad Maxille ja Asfalttisoturille.

Mad Max tekee likaisia palveluksia rahasta. Autiomaan keskelle Bartertown-kaupungin sekä sivilisaation kehittänyt Aunty Entity (Tina Turner) pyytää Maxia tappamaan Blastermaster-duon Blaster osan. Masterin Aunty haluaa aivojensa takia säästää. Max hommaa itsensä Thunderdomin taisteluareenalle Blasterin kanssa, jossa "two men enter, one man leaves". Max jättää kuitenkin vastustajansa henkiin, joka sytyttää Auntyn raivon Maxia kohtaan. Rangaistuspyörä määrää hänet karkoitukseen julmaan autiomaahan, josta hänet pelastaa joukko eristyksissä eläviä lapsia muutaman aikuisen kera. Yhdessä he päättävät vallata Aunty hallinnoimman kaupungin.

Tina Turner ja Mel Gibson
Beyond thunderdomista henkii jo enemmän runsas kasarimeininki. Musiikki on popimpaa ja alan kuuma nimi Tina Turner vetää yhden pääosista. Mel Gibsonkin on joutunut kasvattamaan tukkansa pitkäksi. Elokuva on enemmän koko perheelle suunnattu ja taittuukin useasti enemmänkin komedian kuin vakavahenkisen toiminnan puolelle Turnerin väännellessä naamaansa, pikkumiehen puolustaessa vammaista jättiään tai Maxin rantautuessa "Mikä mikä maahan". Mel Gibson oli itse syvässä alkoholismin suossa elokuvan teon aikana ja onkin myöhemmin haastatteluissa kertonut, että ei niin välittänyt tästä trilogian viimeisestä osasta. 

Toki jatkoa tuli sitten vuonna 2015 Mad Max: Fury roadin muodossa. 

*edit 30.01.2016, klo:23.33, tallensin vahingossa tabletilla olleen luonnoksen valmiina olevan arvostelun päälle, joten en ihan muistanut tarkalleen kuinka olin sen alunperin kirjoittanut.*

**1/2

Ohjaajat:George Miller, George Ogilvie
Pääosissa:Mel Gibson, Tina Turner, Bruce Spence
Kesto:1h 47min
Valmistusmaa:Australia

Mad Max 2 (1981)

Asfalttisoturi (Mad Max 2) on jatkoa Mad Maxille

Maailma on muuttunut yhä karumpaan suuntaan. Kahden klaanin sota on tuhonnut kaiken sivistyksen altaan. Paljon öljyä itselleen haalinut kansa koettaa suojata varojaan The Humungusin (Kjell Nilsson) ja Wezin (Vernon Wells) johtamilta ryösteleviltä vihollisiltaan. Avuksi he saavat asfalttisoturin nimeltään Mad Max (Mel Gibson). 


Max auttaa aluksi kansaa vain oman hyödyn takia, että pääsisi yksinäisen suden tavoin liikkeelle hyvillä bensavaroilla, mutta liittoutuu lopulta öljynhallitsijoiden kanssa säilyttääkseen ihmisyyden rippeet Pappagallon (Michael Preston) haastamana. Vereltä ja suolenpätkiltä ei voida välttyä kun Maxin johtama kansa puolustautuu rötöstelijöiltä. 

Mukana myös pieni eläimenkaltainen poika, The Feral Kid (Emil Minty), jonka kanssa Max ystävystyy. Hänen hahmonsa vanhempana on myös elokuvan aloittava ja päättävä kertoja. 

Emil "The Feral kid" Minty nuorena ja vanhana
Yleisesti trilogian parhaimpana osana pidetty Mad Max 2 poikkeaa edeltäjästään. Budjettia on saatu lisää eikä ihmisten pyörittämistä laillisista liiketoimista ole enää jälkeäkään. Karuissa maisemissa tunteensa tappanut Max yrittää selviytyä. Hieman vanhempi Mel Gibson onkin sopivasti menettänyt poikamaisen viattoman ilmeensä rooliinsa sopivaksi. Minustakin tämä kakkonen on hyvä, mutta ei kuitenkaan ykköstä parempi. Pelkästään eri tavalla hyvä. Toivottomuuden tunne ja räpiköinti kuolevaisuuden mudassa oltiin hyvin saavutettu. Pahikset olivat toimivia ja kosto heille maistui makealle. Ärjymällä kommunikoiva Feral kid oli ihan sympaattinen. 

****

#elokuvahaaste2016 ( 25. Syntymävuonnasi julkaistu elokuva)

Ohjaaja:  George Miller
Pääosissa: Mel Gibson, Bruce Spence, Michael Preston
Kesto:95min
Valmistusmaa:Australia

657/1001 Mad Max (1979)

Mad Max on 70-luvun lopussa valmistunut australialainen sci-fi-elokuva.


Max (Mel Gibson) on poliisina rikollisten räyhäämässä kaupungissa. Rikollisjengille ihmishenki on halpa ja varsinkin poliisit ovat vapaata riistaa. Max päättääkin parhaan ystävänsä miltei kuoltua lopettaa  poliisihommat ja viedä perheensä turvallisemmille alueille maalle. Maaseudun rauha kuitenkin rikkoutuu kun rikollisjengi ottaa kohteekseen Maxin vaimon sekä lapsen...sen jälkeen Maxista tuleekin Mad Max. 

Johnny the Boy saa kyytiä
Muistan kun olimme veljeni kanssa pieniä ja harmittelimme, ettei telkkarista näytetty ikinä Mad Maxia. Aina tuli vaan sen kaksi jatko-osaa. Sitten kun ekan osan joskus hieman vanhempana näin, niin oli se kaiken sen odotuksen jälkeen lievä pettymys. Nyt uuden kerran katsottuna oli se parempi kuin muistin. Juoni on hyvin suoraviivainen ja kaikki tapahtumat petaavat Maxin täydelliseen romahdukseen. Nuori Mel on toimiva osassaan ja tämä antisankarin rooli johtikin hänen nimensä tunnettavuuteen. Hän oli jäänyt koe-esiintymisessä ohjaaja Millerin mieleen mustelmilla olevasta naamastaan kun oli ollut edellisenä iltana baaritappelussa. Vaimoa näytellyt Joanne Samuel on lapsineen sopivan suloinen surullisen kohtalon täydelliseen sinetöimiseen. Rikolliset, etunenässä Toecutter (Hugh Keays-Byrne), olivat sopivan kuvottavia luodakseen elokuvaan jatkuvan uhkan tunteen. 

Mad Maxin elokuvaus sekä estetiikka olivat silmää miellyttäväviä. Elokuvan tyyli oli myös onnistunut ja siitä tuli post-apokalyptisen maailman tuntua. Budjetiltaan ainoastaan 400.000 dollaria maksanut elokuva päätyi tuottamaan yli 100.000.000 dollaria. Ohjaajan budjetti oli niin tiukassa, että hänen täytyi yhdessä romutus-kohtauksessa käyttää omaa autoaan. Mad Max onkin tuulta siipiensä alle saanut ozploitation elokuva, joka haastoi mukavasti Hollywoodin tuotoksia.

Toimiva kokonaisuus.

****

#elokuvahaaste2016 (33. Elokuva, jonka ohjaaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta)

Ohjaaja: George Miller
Pääosissa: Mel Gibson, Joanne Samuel, Hugh Keays-Byrne
Kesto:1h 28min
Valmistusmaa:Australia

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Chappie (2015)

Chappie on District 9- ja Elysium-elokuvien takana olleen Neill Blomkampin uusin tuotos. Chappie sijoittuu dystooppiseen lähitulevaisuuteen Etelä-Afrikassa, jossa rikollisuus on räjähtänyt.

Deon Wilson (Dev Patel) on töissä asetehtaalla ja on vastuussa uudesta poliisirobotti-mallista, joka toimii itsenäisesti ilman ohjauksen tarvetta. Hänen kollegansa Vincent (Hugh Jackman) on kehitellyt oman mallinsa, joka puolestaan toimii ihmisen päähän laitettavalla "aivokypärällä". Tehtaan johtaja Michelle (Sigourney Weaver) valtuuttaa, Vincetin harmiksi, Deonin robottien käytön rikostorjunnassa. Deon on keksinyt myös softan täydelliselle tekoälylle, jota haluaisi testata yhteen kentällä romuttuneeseen poliisirobottiin. Michellen kieltäessä kokeilun päättää Deon varastaa purku-uhan saaneen robotin itselleen. Deon kuitenkin kidnapataan matkallaan kahden elämäntaparikollisen, Ninjan ja Yo-Landin, toimesta.

Deon on kuolemansa uhalla pakotettu asentamaan tekoäly-softansa romuttuneeseen roboon, joista rikolliset haluavat muovata välineen rikoksien tekoon ja itsensä puolustamiseen. Yo-landi nimeää koneen Chappieksi (Sharlto Copley). Deon kertoo rikollisille, että Chappie on kuin ihmislapsi, joka kehittyy vain paljon nopeammin ja tarvitsee aluksi samantapaista kasvatusta. Ninja on kuitenkin kärsimätön ja haluaa opettaa Chappien heti julman maailman tavoille. Deon on ainoa, joka yrittää antaa joitain kunnollisia kasvatusohjeita, mutta Ninjan ja Yo-Landin kanssa käytetty enemmistöaika saa hänet käyttäytymään heidän kaltaisesti vaikkakin Yo-Landi ottaa enemmänkin hoivaavan roolin.

Samaan aikaan katkera Vincent hautoo kepulikeinoa, jolla saada oma robottinsa markkinoille Deonin keksintöjen sijaan.

Ninja, Yankie ja Chappie
Chappie on alakuloinen elokuva, jonka katsominen oli aika ahdistava kokemus. Chappien lapsenkaltaisen viattomuuden riistäminen teki pahaa. Die antwoord -yhtyeen Ninja ja Yo-Landi sopivat tyyleiltään hyvin elokuvan kyberpunk-ympäristöön. Elokuvassa oli myös heidän kappaleitaan, jotka lisäsivät ahdistavaa manian tunnetta. Chappien ja Deonin välinen side oli tunteita herättävää ja pakollinen Chappiesta ero välittyi Devin suorituksesta. Olikin hauska ajatus tehdä robotista ihmisen kaltainen siinä määrin, että kokee myös lapsuuden. 

Hugh Jackmanin Vincent erikoisessa kampauksessa
Hugh Jackmanin ja Sigourney Weaverin mukana olo tuli minulle yllätyksenä. Molemmat osaavat yleensä hommansa oli sitten kyse mistä pätkästä hyvänsä, niin tässäkin. Erikoista, että he olivat edes suostuneet elokuvan tarjoamiin pieniin "pahisrooleihin". Elokuvan tekniset puitteet olivat ainakin aluksi uskottavan oloiset. Mielenkiintoista oli, että tapahtumat sijoittuivat Jenkkilän sijaan Etelä-Afrikkaan vaikka tämä ei sinällään mitenkään erityisesti elokuvasta näkynytkään. Robocop mielleyhtymältä ei kuitenkaan voinut välttyä eikä elokuva sinällään tuntunut aivan ennen näkemättömältä.

Elokuva alkoi vahvasti, mutta muuttui loppua kohden hieman liian överiksi kun tietoisuuksia alettiin siirellä muistitikuille. Muutenkin elokuvan rakenne alkoi luhistua kokoon kun ei ollut enää muuta kuin musiikin avulla rytmitettyä coolia toimintaa ja alleviivattua ajatusta ihmisen pahuudesta. 

***1/2

#elokuvahaaste2016 (40. Tulevaisuuteen sijoittuva elokuva)

Ohjaaja:Neill Blomkamp (District 9, Elysium)
Pääosissa:Sharlto Copley, Dev Patel, Hugh Jackman
Kesto:120min
Valmistusmaa: USA, Meksiko

Big Hero 6 (2014)

Walt Disneyn animaatiostudion Marvelin sarjakuviin perustuva Big Hero 6 kertoo hoitajarobotista.

Fiktionaalisessa Tokion ja San Fransiscon sekasikiökaupungissa - San Fransokyossa asustelee vanhempansa menettäneet veljekset Hiro (Ryan Potter) ja Tadashi (Daniel Henney). Hiro haaskaa elämänsä robottitappeluissa, joihin hän on rakentanut oman robonsa. Isoveli Tadashi haluaa ohjata Hiroa käyttämään aivojaan rakentavampaan tarkoitukseen ja esittelee oman teknillisen oppilaitoksensa, jossa on kehittänyt hoitajarobotti Baymaxin (Scott Adsit). 

Hiro innostuu opinahjosta ja kehittelee koulussa järjestettävää kilpailua varten pienet mikrobotit, joita voi ohjailla päähän laitettavalla neurosäätimellä. Syttyy kuitenkin tulipalo ja mikrobotit varastetaan. Samassa rytäkässä Hiro menettää veljensä. Hänelle jääkin veljestään enää muistoksi pehmeärakenteinen Baymax, jonka avulla pääsee veljensä kuolemasta vastuussa olevan henkilön jäljille.

Erikoinen parivaljakko saa apua Tadashin opiskelijakavereilta.

Baymax antaa apua kun sanoo "au". 
Big Heron Baymax oli sympaattinen hahmo, joka toi hauskoja tilanteita. Kovinkaan uniikilta elokuvalta Big Hero ei kuitenkaan tuntunut vaan ideat olivat aika tuttuja muista elokuvista. Esimerkiksi mieleen tulivat elokuvat kuten: Ihmeperhe, Iron Giant ja Real Steel. Ja vaikka animaatiosta onkin kysymys, niin uskottavuus oli monessa kohdassa vaakalaudalla. Ylihössöttävä huoltaja-täti oli rasittava ja ylikäytetty. Mikrobotteja hyödyntävä pahis oli puolestaan aika lattea eikä hänen motiivinsa ryhtyä superpahikseksi ollut myöskään kovin uskottava. 

Elokuvan parasta antia olikin huvittava Baymax sekä symppis isoveli Tadashi. 

***1/2

Ohjaaja:Don Hall, Chris Williams
Pääosissa:Ryan Potter, Scott Adsit, Jamie Chung
Kesto:102min
Valmistusmaa:USA

The Man who fell to earth (1976)

David Bowien ensimmäinen kokopitkä elokuva Mies toisesta maailmasta (The Man who fell to earth) ei noudata Hollywood-kaavaa. Elokuva perustuu Walter Tevisin saman nimiseen romaaniin.

Thomas "Tommy" Jerome Newton (David Bowie) lyöttäytyy Maassa hotellisiivoja Mary-Loun (Candy Clark) kanssa. Nainen rakastuu mieheen, mutta Tommylla on perhe omalla planeetallaan. Newtonin planeetta kärsii kuivuudesta ja kotiin menon sijaan hän imeytyy Maan houkutuksiin; televisio, seksi, raha ja alkoholi alkavat näytellä suurta osaa hänen elämässään. Juuri kun hän on irtautumassa maallisesta elämästään ja palaamassa kotia kohti siepataan hänet tutkimuksia varten. Hän menettää lopullisesti omat viattomat silmänsä kun ihmissilmän muotoiset kontaktilinssi palavat hänen omiin silmiinsä kiinni. Tämän jälkeen Newton ei palaa enää ennalleen vaan tyytyy nautintojen täyttämään elämäänsä Maassa. 

Tyylikäs muukalainen
Mies toisesta maailmasta oli mielenkiintoinen katsaus omaan kulttuuriimme "alienin" näkökulmasta. Kaikki reaktiot olivat liioiteltuja ja kohtaukset tyyliteltyjä. On hauska katsoa elokuvaa, josta ei tiedä mitä siinä seuraavaksi tapahtuu; ei ole ennalta-arvattavaa loppua tai juonenkäänteitä. Elokuva tuntuikin enemmän alitajunnan virralta, tunteiden visuaaliselta ulosannilta: kohtaukset olivat hyvin pätkittäisiä eikä ajallista lineaaria ollut aina helppo seurata. Tehokeinona käytettiin myös eri hahmojen pohdiskelevia monologeja. 

Ihmissilmät ovat hämäystä
David Bowie on itsessään taideteos. Hänen kermainen äänensä sekä Ziggy Stardustin loppuaikojen veistoksellisen hoikka olemus vangitsee katseen eikä hänen tarvitse edes tehdä mitään erikoista. Candy Clarkin Mary-Lou oli hyvä vastapaino vähäsanaiselle Bowien hahmolle. Hänen intohimoinen heittäytymisensä tuki Bowien esitystä. Kiehtova kohtaus oli jossa Newton laulaa kirkossa virttä - huonosti. David Bowie on kuitenkin niin tunnettu laulaja, että hänen odottaisi vetävän virren kuin vettä vaan, mutta laulaa samalla tavalla kuin rivikansalainen huonolla äänenkäytöllä. Elokuva olikin täynnä tällaisia mindfuckereita.

Erikoinen sci-fi-elokuva, joka vei toisiin sfääreihin.

****

#elokuvahaaste2016 (2. Elokuva joka perustuu kirjaan)

Ohjaaja:Nicolas Roeg (The Witches, Don't Look Now)
Pääosissa: David Bowie, Rip Torn, Candy Clark
Kesto:139min
Valmistusmaa:UK