Mad Max: Fury Road (2015)

Mad Max: Fury Road on ehdolla muun muassa parhaan elokuvan sekä ohjauksen Oscar-pysteistä - oikeutetusti.

Eletään post-apokalyptisessä Australiassa, jossa elämän perusasioista kuten vedestä ja ruuasta saa taistella. Immortan Joe (Hugh Keays-Byrne) hallitsee näitä varoja. Imperator Furiosa (Charlize Theron) päättää paeta hirmuhallitsijan ikeestä ja ottaa mukaansa tämän haaremiin kuuluvia vaimoja. Furiosa toivoo löytävänsä lapsuuden hedelmälliset kotiseutunsa jostain autiomaan toiselta puolelta. Immortan Joe ei katso naisen pakoa hyvällä vaan lähtee jahtaamaan tätä huumehöyryisen ja aivopestyn armeijansa kanssa. 

Furiosa törmää matkallaan kovia kokeneeseen Maxiin (Tom Hardy) ja pari päätyy auttamaan toisiaan.  

Imperator Furiosa

Wau! Caboom! Smash! Enemmän räjähdyksiä kuin ikinä! Vähäisellä cgi-tekniikalla.  Ja sähkökitara taistelussa mukana! Onko tämä yksi maailman mahtavimmista elokuvista joita olen koskaan nähnyt?! Mahdollisesti. 

Mad Max

Tässä elokuvassa toimi kaikki. Alusta loppuun asti sai puristaa penkin reunasta kiinni ettei vauhti lennätä istuimelta. Tämä toimintaelokuva on oikeasti täynnä toimintaa. Pidin Theronista vähäeleisenä Furiosana. Hän tuntui luonnolliselta roolissaan ilman mahtipontisia "onelinereita". Alieneitten ja Terminaattoreiden jälkeen on saanut odotellan hyvää naisvetoista toimintaelokuvaa. Fury Road nousee edellämainittujen klassikoiden tasolle. Monesti jos nainen on toiminnan keskipisteessä niin hänessä korostuu seksikkyys tai rooliin otetaan enemmän komediallinen ote, mutta tämä oli itse asiaa. Furiosa vain halusi kovasti pois alistajansa luota ja teki sen mitä täytyi.  

Immortan Joe

Mel Gibsonin saappaat täyttänyt Tom Hardy veti hyvin Maxin roolin. Pidin kovasti kuinka Hardyn ja Theronin roolihahmot toimivat yhteen ymmärtäen kumpaisenkin vahvuudet ja muodostaen ystävyysliiton ilman väkisin pedattua romantiikkaa. Parasta on myös se, että ensimmäisen Mad Maxin pahis "Toecutterin" näyttelijä esittää myös tässä pahista ja yhtä voimallisesti, jos ei enemmän, kuin ensimmäisessä.  Immortan Joe tosiaan on niin inha, että hänen tuhoutumista toivoo sydämen pohjasta. Job well done.

Elokuva näytti hyvälle,  kuulosti hyvälle ja piti viihtyneenä.

*****

Ohjaaja: George Miller (Mad Max, Mad Max 2, Happy Feet)
Pääosissa:Tom Hardy, Charlize Theron, Nicholas Hoult
Kesto:2h
Valmistusmaa:Australia, USA

Mad Max - Beyond thunderdome (1985)

Mad Max - ukkosmyrsky (Mad Max - Beyond thunderdome) on jatkoa Mad Maxille ja Asfalttisoturille.

Mad Max tekee likaisia palveluksia rahasta. Autiomaan keskelle Bartertown-kaupungin sekä sivilisaation kehittänyt Aunty Entity (Tina Turner) pyytää Maxia tappamaan Blastermaster-duon Blaster osan. Masterin Aunty haluaa aivojensa takia säästää. Max hommaa itsensä Thunderdomin taisteluareenalle Blasterin kanssa, jossa "two men enter, one man leaves". Max jättää kuitenkin vastustajansa henkiin, joka sytyttää Auntyn raivon Maxia kohtaan. Rangaistuspyörä määrää hänet karkoitukseen julmaan autiomaahan, josta hänet pelastaa joukko eristyksissä eläviä lapsia muutaman aikuisen kera. Yhdessä he päättävät vallata Aunty hallinnoimman kaupungin.

Tina Turner ja Mel Gibson

Beyond thunderdomista henkii jo enemmän runsas kasarimeininki. Musiikki on popimpaa ja alan kuuma nimi Tina Turner vetää yhden pääosista. Mel Gibsonkin on joutunut kasvattamaan tukkansa pitkäksi. Elokuva on enemmän koko perheelle suunnattu ja taittuukin useasti enemmänkin komedian kuin vakavahenkisen toiminnan puolelle Turnerin väännellessä naamaansa, pikkumiehen puolustaessa vammaista jättiään tai Maxin rantautuessa "Mikä mikä maahan". Mel Gibson oli itse syvässä alkoholismin suossa elokuvan teon aikana ja onkin myöhemmin haastatteluissa kertonut, että ei niin välittänyt tästä trilogian viimeisestä osasta. 

Toki jatkoa tuli sitten vuonna 2015 Mad Max: Fury roadin muodossa. 

*edit 30.01.2016, klo:23.33, tallensin vahingossa tabletilla olleen luonnoksen valmiina olevan arvostelun päälle, joten en ihan muistanut tarkalleen kuinka olin sen alunperin kirjoittanut.*

**1/2

Ohjaajat:George Miller, George Ogilvie
Pääosissa:Mel Gibson, Tina Turner, Bruce Spence
Kesto:1h 47min
Valmistusmaa:Australia

Mad Max 2 (1981)

Asfalttisoturi (Mad Max 2) on jatkoa Mad Maxille. 

Maailma on muuttunut yhä karumpaan suuntaan. Kahden klaanin sota on tuhonnut kaiken sivistyksen altaan. Paljon öljyä itselleen haalinut kansa koettaa suojata varojaan The Humungusin (Kjell Nilsson) ja Wezin (Vernon Wells) johtamilta ryösteleviltä vihollisiltaan. Avuksi he saavat asfalttisoturin nimeltään Mad Max (Mel Gibson). 

Max auttaa aluksi kansaa vain oman hyödyn takia, että pääsisi yksinäisen suden tavoin liikkeelle hyvillä bensavaroilla, mutta liittoutuu lopulta öljynhallitsijoiden kanssa säilyttääkseen ihmisyyden rippeet Pappagallon (Michael Preston) haastamana. Vereltä ja suolenpätkiltä ei voida välttyä kun Maxin johtama kansa puolustautuu rötöstelijöiltä. 

Mukana myös pieni eläimenkaltainen poika, The Feral Kid (Emil Minty), jonka kanssa Max ystävystyy. Hänen hahmonsa vanhempana on myös elokuvan aloittava ja päättävä kertoja. 

Emil "The Feral kid" Minty nuorena ja vanhana

Yleisesti trilogian parhaimpana osana pidetty Mad Max 2 poikkeaa edeltäjästään. Budjettia on saatu lisää eikä ihmisten pyörittämistä laillisista liiketoimista ole enää jälkeäkään. Karuissa maisemissa tunteensa tappanut Max yrittää selviytyä. Hieman vanhempi Mel Gibson onkin sopivasti menettänyt poikamaisen viattoman ilmeensä rooliinsa sopivaksi. Minustakin tämä kakkonen on hyvä, mutta ei kuitenkaan ykköstä parempi. Pelkästään eri tavalla hyvä. Toivottomuuden tunne ja räpiköinti kuolevaisuuden mudassa oltiin hyvin saavutettu. Pahikset olivat toimivia ja kosto heille maistui makealle. Ärjymällä kommunikoiva Feral kid oli ihan sympaattinen. 

****

#elokuvahaaste2016 ( 25. Syntymävuonnasi julkaistu elokuva)

Ohjaaja:  George Miller

Pääosissa: Mel Gibson, Bruce Spence, Michael Preston

Kesto:95min

Valmistusmaa:Australia

657/1001 Mad Max (1979)

Mad Max on 70-luvun lopussa valmistunut australialainen sci-fi-elokuva.

Max (Mel Gibson) on poliisina rikollisten räyhäämässä kaupungissa. Rikollisjengille ihmishenki on halpa ja varsinkin poliisit ovat vapaata riistaa. Max päättääkin parhaan ystävänsä miltei kuoltua lopettaa  poliisihommat ja viedä perheensä turvallisemmille alueille maalle. Maaseudun rauha kuitenkin rikkoutuu kun rikollisjengi ottaa kohteekseen Maxin vaimon sekä lapsen...sen jälkeen Maxista tuleekin Mad Max. 

Johnny the Boy saa kyytiä

Muistan kun olimme veljeni kanssa pieniä ja harmittelimme, ettei telkkarista näytetty ikinä Mad Maxia. Aina tuli vaan sen kaksi jatko-osaa. Sitten kun ekan osan joskus hieman vanhempana näin, niin oli se kaiken sen odotuksen jälkeen lievä pettymys. Nyt uuden kerran katsottuna oli se parempi kuin muistin. Juoni on hyvin suoraviivainen ja kaikki tapahtumat petaavat Maxin täydelliseen romahdukseen. Nuori Mel on toimiva osassaan ja tämä antisankarin rooli johtikin hänen nimensä tunnettavuuteen. Hän oli jäänyt koe-esiintymisessä ohjaaja Millerin mieleen mustelmilla olevasta naamastaan kun oli ollut edellisenä iltana baaritappelussa. Vaimoa näytellyt Joanne Samuel on lapsineen sopivan suloinen surullisen kohtalon täydelliseen sinetöimiseen. Rikolliset, etunenässä Toecutter (Hugh Keays-Byrne), olivat sopivan kuvottavia luodakseen elokuvaan jatkuvan uhkan tunteen. 

Mad Maxin elokuvaus sekä estetiikka olivat silmää miellyttäväviä. Elokuvan tyyli oli myös onnistunut ja siitä tuli post-apokalyptisen maailman tuntua. Budjetiltaan ainoastaan 400.000 dollaria maksanut elokuva päätyi tuottamaan yli 100.000.000 dollaria. Ohjaajan budjetti oli niin tiukassa, että hänen täytyi yhdessä romutus-kohtauksessa käyttää omaa autoaan. Mad Max onkin tuulta siipiensä alle saanut ozploitation elokuva, joka haastoi mukavasti Hollywoodin tuotoksia.

Toimiva kokonaisuus.

****

#elokuvahaaste2016 (33. Elokuva, jonka ohjaaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta)

Ohjaaja: George Miller

Pääosissa: Mel Gibson, Joanne Samuel, Hugh Keays-Byrne

Kesto:1h 28min

Valmistusmaa:Australia

Chappie (2015)

Chappie on District 9- ja Elysium-elokuvien takana olleen Neill Blomkampin uusin tuotos. Chappie sijoittuu dystooppiseen lähitulevaisuuteen Etelä-Afrikassa, jossa rikollisuus on räjähtänyt.

Deon Wilson (Dev Patel) on töissä asetehtaalla ja on vastuussa uudesta poliisirobotti-mallista, joka toimii itsenäisesti ilman ohjauksen tarvetta. Hänen kollegansa Vincent (Hugh Jackman) on kehitellyt oman mallinsa, joka puolestaan toimii ihmisen päähän laitettavalla "aivokypärällä". Tehtaan johtaja Michelle (Sigourney Weaver) valtuuttaa, Vincetin harmiksi, Deonin robottien käytön rikostorjunnassa. Deon on keksinyt myös softan täydelliselle tekoälylle, jota haluaisi testata yhteen kentällä romuttuneeseen poliisirobottiin. Michellen kieltäessä kokeilun päättää Deon varastaa purku-uhan saaneen robotin itselleen. Deon kuitenkin kidnapataan matkallaan kahden elämäntaparikollisen, Ninjan ja Yo-Landin, toimesta.

Deon on kuolemansa uhalla pakotettu asentamaan tekoäly-softansa romuttuneeseen roboon, joista rikolliset haluavat muovata välineen rikoksien tekoon ja itsensä puolustamiseen. Yo-landi nimeää koneen Chappieksi (Sharlto Copley). Deon kertoo rikollisille, että Chappie on kuin ihmislapsi, joka kehittyy vain paljon nopeammin ja tarvitsee aluksi samantapaista kasvatusta. Ninja on kuitenkin kärsimätön ja haluaa opettaa Chappien heti julman maailman tavoille. Deon on ainoa, joka yrittää antaa joitain kunnollisia kasvatusohjeita, mutta Ninjan ja Yo-Landin kanssa käytetty enemmistöaika saa hänet käyttäytymään heidän kaltaisesti vaikkakin Yo-Landi ottaa enemmänkin hoivaavan roolin.

Samaan aikaan katkera Vincent hautoo kepulikeinoa, jolla saada oma robottinsa markkinoille Deonin keksintöjen sijaan.

Ninja, Yankie ja Chappie

Chappie on alakuloinen elokuva, jonka katsominen oli aika ahdistava kokemus. Chappien lapsenkaltaisen viattomuuden riistäminen teki pahaa. Die antwoord -yhtyeen Ninja ja Yo-Landi sopivat tyyleiltään hyvin elokuvan kyberpunk-ympäristöön. Elokuvassa oli myös heidän kappaleitaan, jotka lisäsivät ahdistavaa manian tunnetta. Chappien ja Deonin välinen side oli tunteita herättävää ja pakollinen Chappiesta ero välittyi Devin suorituksesta. Olikin hauska ajatus tehdä robotista ihmisen kaltainen siinä määrin, että kokee myös lapsuuden. 

Hugh Jackmanin Vincent erikoisessa kampauksessa

Hugh Jackmanin ja Sigourney Weaverin mukana olo tuli minulle yllätyksenä. Molemmat osaavat yleensä hommansa oli sitten kyse mistä pätkästä hyvänsä, niin tässäkin. Erikoista, että he olivat edes suostuneet elokuvan tarjoamiin pieniin "pahisrooleihin". Elokuvan tekniset puitteet olivat ainakin aluksi uskottavan oloiset. Mielenkiintoista oli, että tapahtumat sijoittuivat Jenkkilän sijaan Etelä-Afrikkaan vaikka tämä ei sinällään mitenkään erityisesti elokuvasta näkynytkään. Robocop mielleyhtymältä ei kuitenkaan voinut välttyä eikä elokuva sinällään tuntunut aivan ennen näkemättömältä.

Elokuva alkoi vahvasti, mutta muuttui loppua kohden hieman liian överiksi kun tietoisuuksia alettiin siirellä muistitikuille. Muutenkin elokuvan rakenne alkoi luhistua kokoon kun ei ollut enää muuta kuin musiikin avulla rytmitettyä coolia toimintaa ja alleviivattua ajatusta ihmisen pahuudesta. 

***1/2

#elokuvahaaste2016 (40. Tulevaisuuteen sijoittuva elokuva)

Ohjaaja:Neill Blomkamp (District 9, Elysium)

Pääosissa:Sharlto Copley, Dev Patel, Hugh Jackman

Kesto:120min

Valmistusmaa: USA, Meksiko

Big Hero 6 (2014)

Walt Disneyn animaatiostudion Marvelin sarjakuviin perustuva Big Hero 6 kertoo hoitajarobotista.

Fiktionaalisessa Tokion ja San Fransiscon sekasikiökaupungissa - San Fransokyossa asustelee vanhempansa menettäneet veljekset Hiro (Ryan Potter) ja Tadashi (Daniel Henney). Hiro haaskaa elämänsä robottitappeluissa, joihin hän on rakentanut oman robonsa. Isoveli Tadashi haluaa ohjata Hiroa käyttämään aivojaan rakentavampaan tarkoitukseen ja esittelee oman teknillisen oppilaitoksensa, jossa on kehittänyt hoitajarobotti Baymaxin (Scott Adsit). 

Hiro innostuu opinahjosta ja kehittelee koulussa järjestettävää kilpailua varten pienet mikrobotit, joita voi ohjailla päähän laitettavalla neurosäätimellä. Syttyy kuitenkin tulipalo ja mikrobotit varastetaan. Samassa rytäkässä Hiro menettää veljensä. Hänelle jääkin veljestään enää muistoksi pehmeärakenteinen Baymax, jonka avulla pääsee veljensä kuolemasta vastuussa olevan henkilön jäljille.

Erikoinen parivaljakko saa apua Tadashin opiskelijakavereilta.

Baymax antaa apua kun sanoo "au". 

Big Heron Baymax oli sympaattinen hahmo, joka toi hauskoja tilanteita. Kovinkaan uniikilta elokuvalta Big Hero ei kuitenkaan tuntunut vaan ideat olivat aika tuttuja muista elokuvista. Esimerkiksi mieleen tulivat elokuvat kuten: Ihmeperhe, Iron Giant ja Real Steel. Ja vaikka animaatiosta onkin kysymys, niin uskottavuus oli monessa kohdassa vaakalaudalla. Ylihössöttävä huoltaja-täti oli rasittava ja ylikäytetty. Mikrobotteja hyödyntävä pahis oli puolestaan aika lattea eikä hänen motiivinsa ryhtyä superpahikseksi ollut myöskään kovin uskottava. 

Elokuvan parasta antia olikin huvittava Baymax sekä symppis isoveli Tadashi. 

***1/2

Ohjaaja:Don Hall, Chris Williams
Pääosissa:Ryan Potter, Scott Adsit, Jamie Chung
Kesto:102min
Valmistusmaa:USA

The Man who fell to earth (1976)

David Bowien ensimmäinen kokopitkä elokuva Mies toisesta maailmasta (The Man who fell to earth) ei noudata Hollywood-kaavaa. Elokuva perustuu Walter Tevisin saman nimiseen romaaniin.

Thomas "Tommy" Jerome Newton (David Bowie) lyöttäytyy Maassa hotellisiivoja Mary-Loun (Candy Clark) kanssa. Nainen rakastuu mieheen, mutta Tommylla on perhe omalla planeetallaan. Newtonin planeetta kärsii kuivuudesta ja kotiin menon sijaan hän imeytyy Maan houkutuksiin; televisio, seksi, raha ja alkoholi alkavat näytellä suurta osaa hänen elämässään. Juuri kun hän on irtautumassa maallisesta elämästään ja palaamassa kotia kohti siepataan hänet tutkimuksia varten. Hän menettää lopullisesti omat viattomat silmänsä kun ihmissilmän muotoiset kontaktilinssi palavat hänen omiin silmiinsä kiinni. Tämän jälkeen Newton ei palaa enää ennalleen vaan tyytyy nautintojen täyttämään elämäänsä Maassa. 

Tyylikäs muukalainen

Mies toisesta maailmasta oli mielenkiintoinen katsaus omaan kulttuuriimme "alienin" näkökulmasta. Kaikki reaktiot olivat liioiteltuja ja kohtaukset tyyliteltyjä. On hauska katsoa elokuvaa, josta ei tiedä mitä siinä seuraavaksi tapahtuu; ei ole ennalta-arvattavaa loppua tai juonenkäänteitä. Elokuva tuntuikin enemmän alitajunnan virralta, tunteiden visuaaliselta ulosannilta: kohtaukset olivat hyvin pätkittäisiä eikä ajallista lineaaria ollut aina helppo seurata. Tehokeinona käytettiin myös eri hahmojen pohdiskelevia monologeja. 

Ihmissilmät ovat hämäystä

David Bowie on itsessään taideteos. Hänen kermainen äänensä sekä Ziggy Stardustin loppuaikojen veistoksellisen hoikka olemus vangitsee katseen eikä hänen tarvitse edes tehdä mitään erikoista. Candy Clarkin Mary-Lou oli hyvä vastapaino vähäsanaiselle Bowien hahmolle. Hänen intohimoinen heittäytymisensä tuki Bowien esitystä. Kiehtova kohtaus oli jossa Newton laulaa kirkossa virttä - huonosti. David Bowie on kuitenkin niin tunnettu laulaja, että hänen odottaisi vetävän virren kuin vettä vaan, mutta laulaa samalla tavalla kuin rivikansalainen huonolla äänenkäytöllä. Elokuva olikin täynnä tällaisia mindfuckereita.

Erikoinen sci-fi-elokuva, joka vei toisiin sfääreihin.

****

#elokuvahaaste2016 (2. Elokuva joka perustuu kirjaan)

Ohjaaja:Nicolas Roeg (The Witches, Don't Look Now)
Pääosissa: David Bowie, Rip Torn, Candy Clark
Kesto:139min
Valmistusmaa:UK

Vince Vaughn Double Bill: The Internship (2013)/Delivery Man (2013)

Kaksi Vince Vaughn -elokuvaa, jossa Vince esittää huithapeli-miestä, joka päättää ryhdistäytyä ja näyttää, että on luottamuksen arvoinen. Ja vielä tehty samana vuonna! Tosin esittääkö hän koskaan mitään muuta hahmoa?

The Internship (2013)

Night at the museum -elokuvista tuttu ohjaaja Shawn Levy teki elokuvan kahdesta työnsä menettäneestä myyntimiehestä: Nick (Owen Wilson) ja Billy (Vince Vaughn), jotka päättävät hakea Googlen harjoittelija-ohjelmaan. Paikkaan on useita kymmeniä hakijoita eikä miehillä ole mitään ohjelmointikokemusta. 

Elokuva koostuukin pitkälle siitä kun harjoittelija-ehdokkaat saavat eri tehtäviä ja yrittävät oman joukkueensa kanssa niistä selvitä kuten mobiiliaplikaation keksiminen sekä huispauksen pelaaminen. Luovuttamiseen tottunut Billy meinaa jättää kisan kesken. Nick taas iskee silmänsä kauniiseen Googlen työntekijään Danaan (Rose Byrne).

Googlella on kivaa!

Elokuva tuntui Googlen mainokselta. Internship tarjosi kyllä parit halvat naurut ja piti jokseenkin viihtyneenä. Uskottava elokuva ei kuitenkaan ollut millään mittapuulla. En tiedä mikä Owen Wilsonin mielen tai muun terveyden tila oli tätä elokuvaa tehdessä, mutta hän ei näyttänyt kovinkaan freesiltä. Hän ei ollut uskottava esittämään tuttuun tapaansa pätkän humoristista naistenmiestä. Vince oli samanlainen kuin aina ja jos tykkää hänestä noin yleisesti, niin pitää häntä myös hauskana tässäkin. Itselläni on häneen ristiriitainen suhtautuminen, koska tavallaan pidän hänestä, mutta toisaalta se ärsyttää suunnattomasti, että toistaa aina samaa kaavaa. 

**1/2

Ohjaaja:Shawn Levy (Reel Steel, This is where i leave you, Night at the museum,  Night at the museum: Battle of the Smithsonian, Date night)
Pääosissa: Vince Vaughn, Owen Wilson, Rose Byrne
Kesto:119min
Valmistusmaa:USA

Delivery man (2013)

David (Vince Vaughn) on luovuttanut paljon spermaa nimellä Starbuck. Luovutusklinikka onkin käyttänyt hänen tuotostaan yli sallittujen rajojen sen laadukkuuden takia. David on yli 500 lapsen biologinen isä. Näistä lapsista nyt yli 100 on päättänyt haastaa klinikan oikeuteen, että saisivat tietää Starbuckin todellisen henkilöllisyyden ja tavata isänsä.

David on lupausten pettämisen mestari ja huono lihakuski. Tämän oma tyttöystävä  Emma (Cobie Smulders) on raskaana ja haluaa olla lapselleen hyvä isä. David päättääkin etsiä muutaman "spermalapsistaan" ja tutustua sekä auttaa heitä heidän elämissään. Tämä kasvattaa Davidia ihmisenä ja auttaa astumaan isän rooliin myös hänen tulevalle lapselleen. 

Davidin kaverina sekä juristina voi nähdä Chris Prattin.

David on kyläilemässä juristinsa luona

Delivery man on siitä hassu elokuva, että Ken Scott ohjasi samasta aiheesta jo vuonna 2011 elokuvan nimeltä Starbuck. Yhteensä mies on ohjannut neljä elokuvaa, joten puolet on ollut tästä samasta asiasta. Starbuck onkin saanut ihan hyvät arvostelut, mutta siinä ei puhuta jenkkilää, joten raha varmaan houkutteli idean toteuttamiseksi myös "maailmankielellä". 

Ainoa aidosti hauska asia koko elokuvassa oli kuitenkin vain Chris Pratt altavastaaja-lakimiehenä. Cobie Smulders oli lempihahmoni How i met your mother -sarjassa, mutta (näkemissäni) elokuvissa hän ei ole vain toiminut. Tosin roolitkin ovat olleet hyvin latteita jo lähtökohtaisesti. 

Elokuvan päähenkilö, Vincen esittämä David, ei tarjonnut mitään uutta. Mies on dead end -työssä ja velkaa pahoille miehille 100.000 dollaria pyramidihuijauksen takia ja auttelee sitten muutamaa sadoista lapsistaan saadakseen itsellensä hyvän mielen. Nämä lapset ovat kauttaaltaan hyvännäköisiä nuoria miehiä ja naisia, mutta yksi on vammainen, jota David sitten menee laitokseen katsomaan. David kuiskaa vammaisen lapsensa korvaan "olen isäsi", jonka jälkeen tämä muuten tunteitaan osoittamaton ja puhumaton henkilö tuottaa koskettuneen ilmeen kasvoilleen. Mielestäni tämä oli jopa irvokas juonen käänne tässä niin kutsutussa komediassa. Toinen kulmakarvoja nostattava tapaus oli hänen huumeriippuvainen tyttärensä, joka käänsi kelkkansa isän vierailun jälkeen kuin sormia napsauttamalla. 

Kaikki oli siis vedetty äärimmilleen tarkoituksena ilmeisestikin katsojan tunteiden voimakas säätely: "Se on velkaa väkivaltaisille miehille 100.000 dollaria, apua!" "Mutta se rakastaa vammaista lastaan,  voiiii..." 

Kehno.

**

Ohjaaja:Ken Scott (Starbuck)

Pääosissa:Vince Vaughn, Chris Pratt, Cobie Smulders

Kesto:105min

Valmistusmaa: USA, Intia

Night at the Museum: Secret of the Tomb (2014)

Night at the Museum: Haudan salaisuus (Night at the Museum: Secret of the Tomb) on jatkoa elokuville Night at the museum sekä Night at the museum: Battle of the Smithsonian.  

Larry Daley (Ben Stiller) johtaa luonnonhistorian museon yönäyttelyä, jossa museon hahmot heräävät vieraille finediningin yhteydessä esiin maagisen taulun ansiosta. Larry tietää totuuden taiasta, mutta muut luulevat shown olevan pelkkää erikoistehostetta. Kaikki ei mene kuitenkaan putkeen. Maaginen taulu korrosoituu eikä museon olennot noudata enää sovittuja kuvioita. Yleisö lähtee kirkuen pois.

Larry on huolissaan museo-ystävistään. Taulun kanssa museoon tuotu Ankmenrah (Rami Malek) on tietämätön syöpymisen syystä ja kertookin, että vain hänen isänsä Merenkahre (Ben Kingsley) tietää mitä taululle on tapahtumassa. Larry hommaakin itsensä sekä muutamat museolaiset maagisen taulun kanssa British museumiin, jossa Merenkahre sijaitsee. Hankaluuksia päämäärään pääsemiseen aiheuttaa kuitenkin yli-innokas yövartija (Rebel Wilson), ilmastointikanavaan tippuneet miniatyyrit: Octavius (Steve Coogan) ja Jedediah (Owen Wilson) sekä ritari Sir Lancelot (Dan Stevens), joka pitää taulua Graalin maljana. 

Uusina hahmoina elokuvan edeltäjiinsä nähden olivat brittiläisen yövartijan, Lancelotin ja Merenkahren lisäksi alkukantaisten ihmisten näyttelyn uusi jäsen Laaa, jota esitti tuplaroolissa ollut Ben Stiller. Larryn pojan näyttelijä oli myös kasvamisen myötä vaihtunut Skyler Gisondoniin.

British museumissa seikkaileva väki

Haudan salaisuuden mukana haudattiin Robin Williams sekä Night at the musem -sarja. Larry heittää elokuvassakin lempeät jäähyväiset viimeiseksi Williamsin esittämälle hahmolle Teddy Rooseweltille. Haudan salaisuus onkin mukava päätös mukavalle elokuvamaailmalle. Henkiin heräävä museo on mehukas tapahtumapaikka, joka oltiin hyvin näiden kolmen elokuvan myötä hyödynnetty. Enempi olisi ollut jo liikaa. Kaikissa kolmessa elokuvassa seikkailtiin kuitenkin eri museoissa. Tässä keskityttiin Britannian kuuluisaan museoon. Mielestäni tämä mantereen vaihdos oli virkistävä lisä. Olen Rebel Wilson -fani ja toi hän tähänkin elokuvaan kivaa potkua hassun hauskalla presenssillään. Vaikka hän onkin aina samanlainen, niin se ei haittaa, toivoisin vain näkeväni enemmän hänen huvittavaa esiintymistään.

Rebel Wilson yövartijana

Ben Stiller jaksoi myös naurattaa vaikka tuntuikin vähän "täyteohjelmalta" kun hänet oli laitettu myös esittämään älyltään kehittymätöntä alkuihmistä. Glooriaa täynnä oleva Sir Lancelot oli myös hauska. Vanhoista hamoista ei enää saanut kukaan Octaviusta, Jedediahia sekä Ricky Gervaisin esittämää museonjohtajaa lukuunottamatta hirveästi sijaa. Elokuvan juoni sinällään oli vähän höpsö kun maagisen taulun parannukseen tarvitsi vain hieman kuutamovaloa ja se oli siinä, mutta kaipa se sivuaction ja hauskoihin tilanteisiin joutuminen olikin Haudan salaisuuden päätavoite.

Parempi kuin kakkonen.

***

#elokuvahaaste2016 (29. Elokuva, jossa on taikuutta)

Ohjaaja:Shawn Levy (Reel Steel, This is where i leave you, Night at the museum,  Night at the museum: Battle of the Smithsonian, Date night)

Pääosissa:Ben Stiller, Robin Williams, Owen Wilson

Kesto:98min

Valmistusmaa: USA, UK

Spy (2015)

Spy - vakoojan asussa (Spy) on aidosti hauska vakoojakomedia.

Melissa McCarthy esitää CIA agentti Susan Cooperia, joka ei ole koskaan ollut kentällä vaan vakiintunut ohjeistamaan kuulokkeista komeaa kenttäagenttia Bradleyta (Jude Law), johon hän on palavasti rakastunut. Susan saa kuulokkeidensa kautta tietää, että Bradleyn on tappanut Rayna Boyanov (Rose Byrne), jolta agentti on yrittänyt urkkia tietoa ydinasekaupoista.

Susan ilmoittautuu kaikkien yllätykseksi vapaaehtoiseksi  kentälle, koska kaikki muut kenttäagentit tunnetaan vihollisten toimesta ulkonäöltä. Tähän ei suhtaudu suopeasti äkkipikaisen tempperamentin omaava CIA agentti Rick Ford (Jason Statham) ja tunkeekin mukaan missioon. 

Susan pääsee haparoivasta alustaan huolimatta asekauppojen jäljille. Apua hän saa luotetulta konttoriystävältään Nancylta (Miranda Hart). 

Susan Cooper vauhdissa

Spy veti imuunsa heti ensimetreiltä lähtien. Melissa McCarthy on hauska kuorestaan ulos tulevana konttorirottana. Hänen lyöttäytymisensä yhteen lempi komedianneni Miranda Hartin kanssa sai minut miltei repeämään liitoksistani. Hillitön Jason Statham ja kuivan huumorin kuningatar Rose Byrne oli jo miltei liikaa. Elokuvan ohjaajan hitiksi noussut Morsiusneidot ei tehnyt minuun niin suurta vaikutusta, joten en osannut odottaa nauttivani Spysta näin paljon. Elokuvan parissa sai kuitenkin aidosti nauraa.

Elokuva pysyi tuoreen tuntuisena vaikka James Bond -tyyppisiä vakoojaleffoja on ennenkin parodioitu. 

****

#elokuvahaaste2016 (11. Elokuva yhdeltä lempinäyttelijöistäsi, jota et ole aikaisemmin nähnyt)

Ohjaaja:Paul Feig (Morsiusneidot, The Heat)
Pääosissa:Melissa McCarthy, Rose Byrne, Jude Law
Kesto:119min
Valmistusmaa:USA

Arvonnan tulokset

Kiitoksia onnitteluista blogini synttäreiden kunniaksi! :)

Blogini 5-vuotis arvonnan voitti (jälkimmäinen) Anonyymi, onneksi olkoon!

Kysyin arvontakysymyksessäni lempiseikkailijaanne. Arvelinkin, että Indiana Jones saattaa listoille pulpahtaa, mutta muutama muukin ilmeentyi. Näin vastasitte:

Indiana Jones

Kukapa ei voisi vastustaa karismaattista Harrison Fordin esittämää Indiana Jonesia!

Indiana Jonesit kestävät aikaa ja viihdyttävät monipuolisilla seikkailuillaan...siis ne kolme ensimmäistä.

James Bond

"Shaken, not stirred"

Tämä monikasvoinen persoona on pitänyt valkokankaalla jo useita vuosikymmeniä katsojat kiinnostuneina. Useilla on suosikkinsa. Minun on Sean Connery ja Daniel Craig. En tykännyt lipevästä Piercestä.

Harry Potter

Näin suomalaisittain "ihan Harri vaan" on tosiaankin joutunut moneen seikkailuun. Kirjat menivät vauhdilla ja elokuvatkin jaksoivat viihdyttää. Harry Potter on yllättävän samaistuttava hahmo.

Data Star Trek tnG.stä

Star Trek kuuluu sivistykseni suuriin aukkoihin, mutta olen kuitenkin pätkiä tästä kulttisarjasta nähnyt. Näitäkin taitaa olla useampi versio, on sitä alkuperäistä ja new generationia ja tnG:tä? :D Kalpenaamainen Data vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta persoonalta.

Jack Sparrow

Ahoy Matey!

Indieleffojen laihasta leivästä kovempiin tuloihin itsensä kiinnittänyt Depp ruumiillisti hyvin kapteeni Sparrown hengen. 

Buckaroo Banzai

Buckaroo Banzai - tuo kaikkien tuntema ja rakastama seikkaileva veijari...Tai no en minä kyllä ole hänestä ikinä kuullut. Joten kuuluu myöskin selkeästikin sivistykseni suuriin aukkoihin. 

Oscar-gaala 2016 lähestyy...

Yle Teema näyttää onneksi myös tänä vuonna Oscar-gaalan livenä 28.2-29.2.2016 välisenä yönä. 

Kierrokseen lähtee jo 88. Oscar-gaala ja sen juontajana toimii Chris Rock, joka juonsi ensimmäisen kerran Oscareita kymmenen vuotta sitten. Muistan, että en erityisemmin lämmennyt hänen vitseilleen vaikka Sean Penn aivan tarpeettomasti Jude Lawn dissaamisesta gaalassa hermostuikin.

Särmikkäämpää tatsia ala Chris Rock

Chris Rockilla onkin maine hieman nenäkkäämpänä juontajana, joka saattaa peräti jotain showllaan loukatakin. Ehkä saman tyyppisen tölvääjän - Ricky Gervaisin - menestys Golden Globesin juontajana on saanut gaalan järjestäjät uskaltautumaan ottamaan vähemmän turvallinen vaihtoehto kuin koko perheen Ellen DeGeneres. Toivottavasti Chrisin showta olisi enemmänkin viihdyttävää kuin kiusallista katsoa. Jäätymistä tuskin ainakaan tarvitsee pelätä. 

Oscar-gaalan ehdokkaat julkaistiin pari päivää sitten.

Parhaasta elokuvasta ovat ehdolla:

The Big Short

Brooklyn

Bridge of Spies

Mad Max: Fury Road

The Martian

The Revenant

Room

Spotlight

 

Näistä olenkin tähän mennessä (16.1.16) nähnyt vasta The Martianin ja Mad Maxin, joten hieman on kirittävää ennen gaalaa.

 

Blogi 5v. ARVONTA! (päättynyt)

Blogini täyttää 5 vuotta!

Viisivuotiaalla on valmiudet oppia kirjoittamaan oman nimensä ja hän tykkää laskea eri esineiden lukumääriä.

Pitää paikkansa.

Tästä pärähtääkin käyntiin synttäriarvonta.

Kahdesta palkinnosta voi valita vapaasti toisen:

1. Ensimmäinen vaihtoehto on Star Wars -paketti (originelli Star Wars -trilogia VHS-kasetteina *kerran läpi katsotut*, Star Wars -munakupit (2kpl) *uudet* ja "kristalli" C-3PO-pez *uusi*).

2. Toinen vaihtoehto on Wild - Villi vaellus blu-ray *kerran läpi katsottu*. 

Arvontaan voi osallistua kirjoittamalla vastauksen kommenttiosuuteen alla olevaan kysymykseen.

Jätäthän s-postiosoitteesi, että voin sitten ottaa voittajaan yhteyttä. Mainitse myös kumman palkinnoista haluat. 

Kysymys: Kuka on elokuvamaailman lempi seikkailijasi?

Arvonta päättyy sunnuntaina 17.1.2016, klo:24.00. 

Julkaisen voittajan maanantaina 18.1.2016 tässä blogissa.

Kiitos osallistumisesta!

Arvonnan voitti jälkimmäinen Anonyymi, onnea! :)

Wild (2014)

Wild - Villi vaellus (Wild) on tositapahtumiin perustuva elokuva naisesta, joka päättää lähteä yli 1000 mailin vaellukselle ilman aikaisempaa eräilykokemusta tullakseen paremmaksi ihmiseksi.

Cheryl (Reese Witherspoon) on köyhän yksinhuoltajan Bobbin (Laura Dern) vesa. Cheryl pakeni lapsena äitinsa ja veljensä kanssa väkivaltaista isää. Cheryl on ollut aviossa seitsemän vuotta, mutta naisen useiden pettämistapausten sekä heroiinin käytön seurauksesta avioliitto päättyy eroon. Cheryl haluaa olla se hyvä ihminen miksi hänen äitivainaja uskoi hänen olevan. Niinpä Cheryl päättää lähteä noin kolme kuukautta kestävälle vaellukselle Meksikosta Kanadaan. 

Rähjä-Reese

Elokuva toimii pitkälle flashbackien kautta. Meille valoitetaan vähitellen Cherylin taustoja sekä hänen motiivejaan lähteä kylmilteen pitkälle vaellukselle. En ole mikään suuri Reese Witherspoonin fani ja minun olikin vaikea kokea hänet uskottavana pohjalla käyneenä hahmona. Alastomuudella sekä suttuisella meikillä pääsee kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen asti. Reese onnistui kuitenkin ajoittain. Hän vangitsi hyvin pelon tunteen kun yksin liikkuvana naisena kohtasi miltei pelkästään vaeltavia miehiä matkallaan. Laura Dern oli oiva hieman hippimäisenä uudesta vapaudestaan nauttivana väkivallan ikeestä päässeenä äitinä, joka alkaa tehdä asioita joita itse haluaa.

Mielestäni tällaisia matkakertomuksia on usein mielenkiintoista seurata ja koettelemuksista selviämiseen päähenkilöä aina mielessään kannustaa. Tämänkin reitin varrella olisi voinut viihtyä pidempäänkin. Elokuva kuitenkin tuntui päättyvän kesken. Päähenkilö ei päässyt edes kulkureittinsä loppuun vaan lopputekstit pärähtivät päälle kun hän tajusi jotain omasta olemisestaan. 

Jotain hyvää, jos ei jotain huonoakin.

***1/2

 #elokuvahaaste2016  (4. Matkakertomus)

Ohjaaja:Jean-Marc Vallée (Dallas Buyers club, Demolition)
Pääosissa:Reese Witherspoon
Kesto:115min
Valmistusmaa:USA

Alvin and the Chipmunks (2007)

Alvin ja pikkuoravat (Alvin and the Chipmunks) on osittainen animaatioelokuva kolmesta pienestä laulutaitoisesta oravasta. 

Dave (Jason Lee) on säveltäjä, jonka ystävä Ian (David Cross) työskentelee ison musiikkifirman tuottajana. Ian ei lämpene Daven tekemälle musalle eikä miehen rakkauselämäkään suju mallikkaasti. Asiat kuitenkin muuttuvat kun kolme oravaa; Alvin (Justin Long), Simon (Matthew Gray Gubler) ja Theodore (Jesse McCartney) muuttavat hänen luokseen. Dave tekee oravat kuuluisaksi ja antaa kotona rakkautta ja rajoja. Kiistan jälkeen oravat päätyvät tuottaja Ianin luokse, jolla on vain oma lehmä ojassa. Ianin luona oravat saavat tehdä mitä vain, joka ei olekaan niin kivaa miltä aluksi vaikuttaa. 

Daven rakkauden kohde Clairekin (Cameron Richardson) alkaa nähdä oravien myötä miehessä uuden puolen. 

Kofeiinihumala

Alvin ja pikkuoravat elokuvasta tuli hieman mieleen muutama vuosi aikaisemmin tehty Karvinen, jossa oli myöskin laitettu animoituja hahmoja oikeiden näyttelijöiden sekaan. Jason Leen esittämä Dave oli Karvisen isännän - Eskon - tapainen hieman luuserimainen hahmo, joka ei ole se smoothein naisten kanssa. Jason oli sopivan sympaattinen Daveksi ja hänen onnistumistaan toivoi. Oravatkin oli animoitu ihan hyvin ja Jason näytteli uskottavasti näiden olemattomien hahmojen kanssa. Huvittava hahmo oli David Crossin näyttelemä lipevä musiikkipomo. 

Ennalta-arvattavasta juonestaan huolimatta elokuvan parissa viihtyi hyvin ja täytti tarkoituksensa muutaman naurun irroittajana. En ymmärrä kyllä sitä, että kuinka näiden oravien laulut päätyvät musiikkilevyille ja menevät vielä kaupaksi. Vähän samoin kuin smurffilevyt. Nasaalimaista ilmapalloääntä kun ei pidemmän päälle jaksa. 

Tietääköhän muuten kukaan, että kuka esitti suomenkielisen kipaleen, joka tässä elokuvassakin kuultiin? Se tuli radiosta joskus 80-luvulla paljon. Siinä kappaleen alussa se laulaja mies kyselee, että missä Alvin on, kun on myöhässä musiikkiesiteyksestä.

***

 #elokuvahaaste2016  (5. Elokuva, jonka (ainakin) yksi päähenkilö ei ole ihminen)

Ohjaaja:Tim Hill (Karvinen 2, Hop)

Pääosissa:Jason Lee, David Cross, Cameron Richardson

Kesto:92min

Valmistusmaa:USA

The Cobbler (2014)

Adam Sandler esittää suutaria elokuvassa The Cobbler.

Max Simkin (Adam Sandler) on perinyt isältään (Dustin Hoffman) suutarin liikehuoneiston. Naapurina hänellä on parturina toimiva isänsä vanha kaveri Jimmy (Steve Buscemi). Max on lopen kyllästynyt suutarointiin eikä koe sitä omaksi intohimokseen. Häntä painaa myös isänsä lähteminen kun hän oli nuori ja vanhuuden höperöitymisestä kärsivä äiti (Lynn Cohen), jonka kanssa hän asuu.

Aneeminen Max saa hieman säpinää elämäänsä kun yhteiskunta-aktivisti Carmen (Melonie Diaz) pyytää häntä osallistumaan toimintaan pienten yritysten säilyttämiseksi rikkaiden valtaamalla alueella. Max ei jaksa asiasta oikein innostua. 

Yhtenä päivänä Maxin automaattinen kenkien omepelukone menee rikki ja hän turvautuu vanhaan manuaalisesti käyettävään koneeseen. Masiina on kuitenkin siitä erikoinen, että kun kyseisellä vempaimella kengät valmistaa ja laittaa ne jalkaansa, muuttuu ulkonäöltään kenkien kantajaksi. 

Max hyödyntää uutta keksintöään aluksi omiin huvituksiin, mutta myöhemmin kantaakseen kortensa kekoon yhteisönsä puolesta.

Suutari juo liikkeensä edessä kahvia

Adam Sandler on esiintynyt enemmän huonoissa elokuvissa kuin hyvissä. En kuitenkaan vihaa häntä. The Cobblerissa hän onnistui olemaan ihan siedettävä vähäeleisenä Maxina. Normaalisti kun hänet voi nähdä ilveilemässä komedioidensa tueksi. Apunaan hänellä oli vakaat Steve Buscemi, Dustin Hoffman ja Lynn Cohen. Mielestäni elokuvan idea "toisen ihmisen kenkiin astumisesta" oli hauska, mutta koko potentiaalia ei mielestäni osattu hyödyntää.

Elokuvassa  oli mukavan tumma värimaailma, joka tehosti Maxin synkkiä mielenmaisemia. Method man teki mukavan "kaksoisroolin" pahiksena (oma itsensä) ja hyviksenä (Max hänen kengissään). Elokuva ei tuntunut asetelmiltaan aivan puhkikuluneelta vaikka itse draaman kaari sitten olikin sitä tuttua huttua.

Ihan katsottava.  

**1/2

#elokuvahaaste2016 (3. Et ole ikinä ennen kuullut elokuvasta)

Ohjaaja:Tom McCarthy
Pääosissa: Adam Sandler, Melonie Diaz, Steve Buscemi
Kesto:99min
Valmistusmaa:USA

Elokuvan vuoden katseluhaaste 2016

Helmet-kirjastojen mainion lukuhaasteen inspiroimana ajattelin tehdä vastaavan elokuville samalla muotilla. Olkoon vuosi 2016 siis epävirallinen elokuvan vuosi. 

Kaikki halukkaat saavat osallistua ja blogilliset voivat sitten vuoden lopussa postailla halutessaan, että mitä tuli katsottua ja saiko kaikki 50 pätkää listalta täyteen.

 #elokuvahaaste2016

1. Ruuasta kertova elokuva
2. Elokuva, joka perustuu kirjaan 
3. Et ole ikinä ennen kuullut elokuvasta
4. Matkakertomus
5. Elokuva, jonka (ainakin) yksi päähenkilö ei ole ihminen
6. Elokuva, jonka nimi on yksi sana 
7. Elokuvassa juhlitaan
8. Elokuvan kannesta voi tehdä elokuvanaaman vrt kirjanaama 
9. Dokumentti 
10. Suositun ohjaajan ensimmäinen elokuva 
11. Elokuva yhdeltä lempinäyttelijöistäsi, jota et ole aikaisemmin nähnyt 
12. Elokuvan nimi viittaa vuorokaudenaikaan
13. Elokuva, joka on voittanut Oscarin 
14. Tositapahtumiin pohjautuva elokuva 
15. Elokuva, jonka katsomista olet harkinnut jo pitkään 
16. Elokuvan päähenkilö on sinun unelmatyössäsi
17. Elokuva, joka on mukaelma jostakin klassisesta tarinasta, esim. sadusta, Shakespearen näytelmästä tai kirjallisuusklassikosta 
18. Yli 100 vuotta vanha elokuva 
19. Elokuva, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä/henkilöistä 
20. Elokuva, jonka valitset pelkästään kannen perusteella 
21. Elokuva joka sijoittuu koulumaailmaan 
22. Elämänkertaelokuva 
23. Mustavalkoinen elokuva 
24. Elokuva, joka tapahtuu paikassa, jossa olet aina halunnut käydä 
25. Syntymävuonnasi julkaistu elokuva 
26. Elokuvatrilogia 
27. Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu elokuva 
28. Elokuva, jonka nimessä on väri 
29. Elokuva, jossa on taikuutta 
30. Sarjakuvaan perustuva elokuva 
31. Elokuva, jossa päähenkilö kamppailee sairauden kanssa 
32. Elokuva, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi (tai Suomeen). 
33. Elokuva, jonka ohjaaja ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta 
34. Elokuva, jonka nimessä on numero 
35. Elokuva ohjaajalta, jonka nimikirjaimet ovat samat kuin sinulla 
36. Runoon perustuva elokuva 
37. Elokuva, joka on joutunut joskus, jossain päin maailmaa kiellettyjen listalle (https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_banned_films) 
38. Elokuva, joka vaikuttaa mielestäsi kuvauksen perusteella tylsältä 
39. Elokuva, jonka muistat lapsuudestasi 
40. Tulevaisuuteen sijoittuva elokuva 
41. Elokuva, jossa on iäkkäämpi mies pääosissa 
42. Elokuva, jonka katsominen hieman nolottaa sinua 
43. Yli 3h pitkä elokuva 
44. Klassinen romanttinen elokuva 
45. Kauhuelokuva, jolla on mielestäsi hieno elokuvajuliste
46. Elokuva, joka kertoo jonkin alkuperäiskansan jäsenistä tai kulttuurista, esim. saamelaiset, intiaanit tai aboriginaalit 
47. Komedia, jossa esiintyy inhokkisi 
48. Elokuva, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä 
49. Jännityselokuva, jossa ratkotaan murhaa 
50. Elokuva, jota vuokraamon (fyysisen tai virtuaalisen) henkilökunta suosittelee

Uusi vuosi, uudet elokuvat

Tai oikeastaan 1 uusi elokuva. 

Tämän vuoden lahjasaldoni jäi elokuvien osalta nimittäin minimiin ja sain joululahjaksi vain kolmannen osan Night at the museum -sarjasta. Josta olen tietysti kiitollinen.

Sain myös elokuva-aiheisen paidan, mutta en ehkä sitä kehtaa julkisilla paikoilla pitää. Se on "huumori" paita:

Ja sitten sain Finnkinon vapaalippuja, jotka ovat aina kivoja.

Vuosi 2015 oli blogihistoriani vähäkirjoituksisin - 137 postausta. Kirjoittaminen vie oman aikansa ja niin tekee myös elokuvan katsominen. Viime vuonna saatoin käyttää aikaani enemmän johonkin muuhun tai sitten en vain kaikista elokuvista jaksanut arvostelua kirjoittaa. Elokuvablogissa yhdistyy kuitenkin kaksi rakastamaani asiaa: elokuvat ja kirjoittaminen. Joten epätasaisesta julkaisutahdista huolimatta Mutaa vai tähtiä -blogi jatkaa eloaan myös vuonna 2016. 

Vuoden 2015 arvostelemani viiden tähden elokuvat/ tv-sarjat:

Whiplash
Braking bad 
Monty python and the holy grail
Finding Nemo
Karate Kid
The General

Hyvää uutta vuotta!