sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Carrie (2013)

Mielestäni Brian De Palman Carrie vuodelta 1976 on loistava elokuva ja Sissy Spacek täydellinen Carrie, siksi olinkin aika skeptinen tämän vuoden 2013 Carrie-version suhteen. Pidän kuitenkin Kick-Ass-elokuvista tutusta Chloë Grace Moretzista, joten päätin antaa pätkälle mahdollisuuden. Hassua sinällään, että nainen on ehtinyt nuoresta iästään huolimatta nyt jo kolmanteen klassikon uudelleen filmatisointiin The Amityville Horrorin sekä Ystävät Hämärän jälkeen ollen sen edeltäjiä.

I am bad, baby
Juoni noudattelee aika täsmällisesti Brianin elokuvaa ja ilmeisesti Kingin kirjaa (en ole lukenut). Mukaan on tuotu kuitenkin moderneja välineitä kuten kännyköitä sekä tietokone-efektejä. Carrie (Chloë Grace Moretz) elää vahvasti uskonnollisen äitinsä Margaretin (Julianne Moore) kanssa. Margaret ei ole kertonut naiseuteen liittyvistä asioista, joten kuukautisten alkaminen koulun pukuhuoneen suihkutiloissa tuleekin neidolle yllätyksenä. Muutenkin kiusatun ja syrjityn Carrien elämä muuttuu vieläkin hieman synkemmäksi kun hänen friikkaus menkoistaan kuvataan kännykän kameralla päätyen koko koulun tietoisuuteen. Pääpahana kiusaamisessa toimii Chris (Portia Doubleday). Suosittu Sue (Gabriella Wilde) kuitenkin katuu tytölle ilkeilyä ja päättää antaa komea poikaystävänsä (Ansel Elgort) Carrien pariksi Prom-tanssiaisiin jättäytyen itse kotiin. Koulusta hyllytetty sekä tanssiaisista Carrien takia evätty Chris kantaa kuitenkin kaunaa tyttöä kohtaan ja päättää pilata hänen iltansa. 

Painostavan äitinsä ikeessä sekä kaikkien ilkeilyiden seurauksesta kaikki saa tuta Carrien piillevät voimat. 

Judy Greerin voi nähdä liikan opena
Chloë Grace Moretzista puuttui sama herkkyys kuin Sissyn Carriesta. Chloësta on vaikea uskoa ettei hän sopisi coolien muijien joukkoon varsinkin Kick-Ass-elokuvien jälkeen. Hyvin Chloë näyttelee, siitä ei ole kyse, mutta nyt oli liian isot saappaat täytettävänä. Julianne Moore oli myös ihan hyvä uskonnollisena äitinä. Jotenkin kokoajan oli kuitenkin sellainen fiilis, että tässä sitä näytellään hullua äitiä ja sulkeutunutta tyttöä vaikkei sellaisia olleskaan olla. Elokuva oli myös sinällään täysin tarpeeton kun nodatti niin kirjaimellisesti esikuvaansa. Tekniikan kehittyminen ei ihan oikeasti ole mikään syy klassikon toisintoon. 

Elokuva oli kyllä hyvin tehty ja Carrien kostoa kannusti vaikka se menikin erikoistehosteissaan liiallisuuksiin.

Tarpeeton.

**1/2

Ohjaaja:Kimberly Peirce (Boys don't cry)
Pääosissa:Chloë Grace Moretz, Julianne Moore, Gabriella Wilde
Kesto:100min
Valmistusmaa:USA

2 kommenttia:

  1. Aikalailla samoihin fiiliksiin minäkin tämän leffan katsottuani päädyin. Moretz ei ollut kovinkaan uskottava valinta koulukiusatuksi ja Julianne Mooren ei puolestaan tarpeeksi hullu uskonnolliseksi tiukkapipohihhuliksi. Uskallus uupui tyystin, varmanpäälle peluun korvatessa sen...

    VastaaPoista
  2. Joo, pintapuoliseksi kopioksi jäi...:/

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.