Wes Anderson jatkaa tuttua estetiikkaansa uusimmassa tuotoksessaan The Grand Budabest Hotel, joka on Oscar-ehdolla muun muassa parhaasta elokuvasta sekä ohjauksesta.
 |
| Itse hotelli |
Elokuva sijoittuu kuvitteelliseen Zubrowkan valtioon, jossa sijaitsee elokuvan nimessä esiin tuleva hotelli. Hotellin 60-luvulla omistava Mr. Moustafa (F. Murray Abraham) alkaa kertoa hotellin historiaa sen uteliaalle asukkaalle (Jude Law). Kuinka hän oli aloittanut nuorena pikkolona M. Gustaven (Ralph Fiennes) palveluksessa.
M. Gustave on hotellin johtava vastaanottovirkailija kun Moustafa astuu hotellin palveluksiin 1. ja 2. maailmansodan välimaastossa. Hurmaavalla Gustavella on tapana viekotella vanhempia rikkaita rouvia ja yksi näistä on Madame D. (Tilda Swinton). Kun Madame heittää veivinsä testamenttaa hän arvokkaan taulun Gustavelle, josta suvun poika (Adrien Brody) ei pidä yhtään. Gustave varastaa kiistan alla olevan taulun ja hänen peräänsä lähetetään julma Jopling (Willem Dafoe).
Elokuvassa vilisee tähtiä kuten Saoirse Ronan Moustafan vaimona, Jeff Goldblum testamentin toimeenpanevana lakimiehenä, Edward Norton natsina, Harvey Keitel vankina ja Bill Murray toisen hotellin henkilökuntana. Moni Wesin aikaisemmissa elokuvissa näytellyt esiintyi myös tässä.
 |
| Tilda on saatu hienosti kurttuisaksi mummoksi |
The Grand Budabest Hotel on huikea visuaalinen matka. Moustafan kertoma tarina vie heti mukaansa ja vauhdikkaan, nopeatempoisen juonen seuraamisessa ei ehdi tylsistyä. Lukuisia nimekkäitä näyttelijöitä on myös hauska bongata. He myös sopivat rooleihinsa eivätkä tuntuneet pelkästään julkisuutensa takia palkatuilta. Ainoana miinuksena Jude Law, josta en vain henkilökohtaisesti pidä. Varsinkin Ralphin Gustave oli mainio hahmo ja Ralph olisi ansainnut päästä ehdolle parhaasta miespääosasta Oscar-gaalassa. Ralphin on tottunut näkemään synkissä draamoissa, joten tämä oli häneltä virkistävää vaihtelua.
Valokuvamaisesti sommitellut otokset ovat todella kaunista katsottavaa ja usein todella nerokkaita. Pitkä takaa-ajo jäisessä mäessä on katsojana hauska kokemus. Oli myös ensimmäinen kerta kun olen nähnyt että elokuvan alussa kehotetaan säätämään ruutu tiettyyn kuvasuhteeseen. Ainoastaan olen kokenut sen, että kuvasuhdetta ei saisi yrittää säätää kun sitä kontrolloidaan minun puolestani niin horisontaalisesti kuin vertikaalisestikin. Tässä neuvottiin laittamaan 16:9 ja se toimikin filmin estetiikkaan.
Kaunis elokuva, joka on hyvin näytelty ja hauska.
****
Ohjaaja: Wes Anderson (Moonrise Kingdom, The Royal Tenenbaums, Steve Zissoun vedenalainen maailma)
Pääosissa:Ralph Fiennes, F. Murray Abraham, Mathieu Amalric
Kesto:100min
Valmistusmaa:UK, Saksa, USA
Olen itse kanssa miettinyt, että pitäisikö tämä katsoa, mutta en ole vielä saanut sitä käsiini. Ja sori, pieni pilkunviilaaja sisälläni käskee huomauttamaan, että Fiennes ei kylläkään saanut tästä Oscar-ehdokkuutta, oli kyllä lähellä, mutta ei sitä loppupeleissä saanut...
VastaaPoistaJoo, kannattaa kyllä katsoa jos tykkää Wesin tyylistä. Hyvä että viilasit! Mistäköhän Ralphin ehdokkuudenkin keksin..
Poista