Tänään oli hyvä päivä tyhjentää digiboksia elokuvarallin muodossa.
Naiset (The Women) kertoo neljästä ystävättärestä ja heidän elämistään. Tarinan keskiössä on Meg Ryanin
näyttelemä Mary Haynes, jolle selviää juoruilevan manikyristin kautta,
että hänen miehensä on pettänyt häntä hajuvesimyyjän kanssa (Eva Mendes).
Maryn paras ystävä (Annette Bening) on naisten lehden päätoimittaja ja
toisarvoisiksi ystäviksi jäävät raskaana oleva Will&Grace -sarjasta
tuttu Debra Messing ja pessimistinen Jada Pinkett Smith.
Elokuva alkoi jo heti alleviivaavan
"naiselokuvamaisesti". Nainen astelee kauppaan ja näkee ostokset
terminaattorimaisen laskelmoivasti. Koska jos kyseessä on
naistenelokuva, niin tottakai pääosassa on shoppailu, koska KAIKKI
naiset rakastavat shoppailua. Minä en! Minä vihaan vaatteiden ostoa!
Naiset oli myös lokeroitu kauniisti ja
heille oli annettu oma karsinansa missä käyskennellä. Debran hahmo oli
äiti. Hänellä oli useita lapsia ja hän oli taas raskaana, koska halusi
pojan. Hänen persoonallisuutensa oli siis olla elokuvassa
lapsentekokone. Bening oli puolestaan elokuvan uraohjus, jolla ei ollut
omia lapsia, joka ei ollut koskaan lapsia halunnutkaan ja jota lapset
jopa vihasivat. Hän oli siis elokuvan uranainen. Jada oli puolestaan
ehkä elokuvan pienimmässä roolissa. Hän edusti elokuvan mustaa- SEKÄ
lesbonaista.
Pääosissa oleva Meg oli aina ollut se
hyvä vaimo ja kiltti tyttö, joka on aina halunnut tehdä kaiken oikein,
mutta silti tämän mies meni ja petti. Siitä tulemmekin naistyyppiin
huora, jota Eva Mendes sai kunnian edustaa. Joten naisen perinteiset
roolit; äiti, huora ja vaimo sai seurakseen myös modernimmat; lesbon ja
uraohjuksen. Onko silti mitään muuttunut? Näinä "tasa-arvon
aikoina" vielä tehdään tällaisia elokuvia, missä halutaan laittaa naiset
omiin lesteihinsä niin, että heitä olisi helpompi ymmärtää ja näin
käsitellä.
En edes ole mikään telaketjufeministi,
minua vaan ärsyttää tämänkaltaiset elokuvat suunnattomasti. Tuo elokuvan
nimi - Naiset - viittasi mielestäni ylimielisesti siihen, että nyt
tämän elokuvan kautta tuli kaikki maailman naiset käsiteltyä, että
tämmösiähän me nyt ollaankin.
No, ehkä otin tämän elokuvan nyt hieman
liian vakavasti. Tässä varmaan pyrittiinkin jonkinlaiseen
stereotypiomiseen. Ääh! Kai joku siitä nautti viihdehömppänä. Minua
elokuva kuitenkin enimmäkseen vaan ärsytti. Annan toisen tähden
kuitenkin Debran näyttelemästä synnytyksestä. En ole varmaan missään
elokuvassa nähnyt niin "aidon näköistä" synnytystä (en ole kyllä
synnyttänyt, että en voi olla varma). Tai siis lähinnä aidon näköistä
ponnistushuutoa. Hän ei pelännyt näyttää rumalta, mikä oli minusta
parasta.
**
Ohjaaja: Diane English (esikoisohjaus)
Pääosissa: Meg Ryan, Eva Mendes ja Annette Bening
Kesto: 114 min
Valmistusmaa: USA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.