sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

tiistai 31. heinäkuuta 2012

Crazy, Stupid, Love (2011)

Kävin eilen Flamingossa katsomassa elokuvan Hölmö hullu rakkaus (Crazy.Stupid.Love). Harvemmin tulee mentyä elokuviin katsomaan romanttista komediaa, mutta nyt olivat molemmille sopivat vaihtoehdot vähissä joten Steve Carell ratkaisi asian ja päädyimme kyseiseen elokuvaan.


Elokuvassa pitkään ollut aviopari Emily (Julianne Moore) ja Cal (Steve Carell) eroavat Emilyn toimesta. Cal etsii tapahtuneeseen lohtua baarista avautuen kaikille kuuloetäisyydellä oleville. Toisaalla samaisessa baarissa on Calin vastakohta Jacob (Ryan Gosling); komea ja itsevarma naistenkaataja, joka lähtee baarista joka ilta eri naisen kanssa. Eräänä iltana Jacob pyytää valittavan Calin omaan pöytäänsä ja päättää ryhtyä hänen mentoriksi. Cal saa uudet vaatteet ja uuden miehisen itsetunnon. Ensimmäiseksi iskun kohteeksi joutuu hieman homssuisen oloinen Kate (Marisa Tomei) ja siitä se sitten lähtee. Samalla kun Cal oppii naisista, tapaa Jacob "The naisen" - Hannahin (Emma Stone).

Calin ja Emilyn 13-vuotias poika Robbie on totaalisen ihastunut 17-vuotiaaseen lapsenvahtiinsa Jessicaan (Analeigh Tipton), joka on taas totaalisen ihastunut Robbien isään Caliin. Tämä kuvio tuo elokuvaan oman lisäsuolansa.

 Elokuva viihdytti alusta loppuun saakka. Se oli tarpeeksi erilainen ollakseen kiinnostava, mutta kuitenkin tarpeeksi mainstream ettei yrittänyt olla enempää kuin oli eli romanttinen komedia. Näyttelijävalinnat olivat toimivia, Carell tietysti elokuvan kantavana voimana. Ryan Gosling sopi hyvin komistuksen rooliin (en saa mielestäni hänen vatsalihaksia).

Normaalisti niin kaunis ja hehkeä Marisa Tomei onnistui täydellisesti epätoivoisena kapakan nurkkaruusuna. Myös Jacobin rakkauden kohde Emma Stone oli osuva valinta, koska hänen raikkaan karski olemuksensa esti elokuvaa menemästä liian imeläksi lällyilyksi. (Täytyy kyllä myöntää, että muutamaan otteeseen silmäni kostuivat elokuvaa katsoessa, oli siinä niin paljon herkkiäkin kohtauksia.) Julianne Moorekaan ei ärsyttänyt ollenkaan, olen jopa alkanut hieman pitämään hänestä. Veikkaan, että pitkien hiuksien kasvattaminen vaikutti jotenkin hänen näyttelijänlahjoja parantavasti. Elokuvassa vierailee myös Kevin Bacon Emilyn hairahduksen kohteena. Hän ei kyllä mitenkään erityisesti loistanut, mutta ei elokuvaa onnistunut pilaamaankaan. Kaiken kaikkiaan näyttelijäkaarti oli hyvin valittua, kiinnostavaa ja persoonalllista materiaalia, jota oli miellyttävä katsoa. Ryaninkin olen tottunut näkemään hieman vakavammissa elokuvissa, kuten loistavassa The Believerissä.

Juonessa oli mukavasti yllätyksiä ja elokuva oli muutenkin leikattu kivan kompaktiin pakettiin vaikka kestikin pari tuntia. Ainoastaan lopussa elokuva tuntui hieman leviävän käsiin ja sen soljuva virta tukkoili, mutta  vain hieman.

Ja mikä tärkeintä - elokuva oli hauska!

***1/2

Ohjaajat: Glenn Ficarra , John Requa ((I Love you Phillip Morris)
Pääosissa: Steve Carell, Ryan Gosling ja Julianne Moore
Kesto:118min
Valmistusmaa: USA

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.