Painostus (The Offence) rakentaa hiljakseen Sean Conneryn esittämän etsivä Johnsonin henkilökuvaa. Elokuva alkaa sillä, että Johnson on hakannut poliisiasemalla lasten hyväksikäytöstä epäillyn Kenneth Baxterin (Ian Bannen) henkihieveriin. Kohtaus kuvataan hieman sumuisen linssin läpi, joka kuvastaa hyvin Johnsonin usvaista mielentilaa. Sitten elokuva lähteekin kertomaan, että mikä johti tähän lopputulokseen. Johnson on vain yksinkertaisesti nähnyt liikaa. Lopussa katsoja ei voi myöskään olla täysin varma siitä kuinka viaton itse Johnson on.
 |
| Baxter ja Johnson |
Painostus kuuluu omalla kohdallani niihin elokuviin, että sitä osaa arvostaa, mutta josta kuitenkaan ei itse erityisemmin nauti. Sean Connery on oikein mainio Johnsonina ja osaan myöskin arvostaa hänen osallistumistaan näin epäkaupalliseen osaan. Connery osaa selkeästikin näytellä, mutta jokin hänessäkin tökki. Ehkä vertasin hänen suoritustaan äskettäin näkemäni Serpicon Al Pacinoon. Molemmat elokuvat keskittyvät vahvasti päähenkilön ympärille. Pacinoa katsoo hypnoottisesti ja hänen mielentilansa oli helppo lukea. Conneryssa ei ihan niin paljon vivahteita löytynyt.
Painostus on erittäin synkkä elokuva ja minulle paras osa oli sen loppu kun Johnson pääsi kuulustelemaan Baxteria ja katsojille näytettiin vihdoinkin tilanne, joka ajoi Johnsonin pahoinpitelemään Baxterin.
***
Ohjaaja:Sidney Lumet (Serpico, Vallan terällä, Murder on the Orient express, Network, Fail-safe)
Pääosissa:Sean Connery,
Trevor Howard,
Vivien Merchant
Kesto:112min
Valmistusmaa:UK,USA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.