590/1001 Dog Day Afternoon (1975)

Hikinen iltapäivä (Dog day afternoon) on elokuva jonka suomennosnimen aina jostain syystä sekoitan Michael Douglasin tähdittämään Rankkaan päivään. Hikinen iltapäivä peustuu tositapahtumiin, jotka ottivat paikkansa vuonna 1972.

"Dog days" on jenkki-fraasi, jolla tarkoitetaan heinä-elokuun kuumia päiviä. Dog day afternoon kertookin yhdestä tällaisesta kuumasta elokuisesta iltapäivästä. Sonny (Al Pacino) aikoo ryöstää pankin Salin (John Cazale) sekä toisen hepun kanssa, joka päättää jättää leikin heti kesken. Sal ja Sonny jääkin kahdestaan vastuuseen Brooklynissa sijaitsevan pankin ryöstöstä. Homman piti olla niin sanottu in-out-keikka, mutta asiat mutkistuvat kun ulkopuolinen henkilö tajuaa ryöstön olevan meneillä ja kutsuu poliisin paikalle.

Nopeaksi suunniteltu keikka venähtää pitkälle iltaan kun Sal ja Sonny ottavat pankkivirkailijat panttivangeikseen ja yrittävät neuvotella itselleen pakomatkavälineitä. Odottelu käy erityisen hikiseksi kun pankin ilmastointi lakkaa ja Sonny yrittää pitää tyytyväisenä niin polisiit, panttivangit kuin naisvaimonsa Angien (Susan Peretz) ja miesvaimonsakin Leonin (Chris Sarandon).

Mukana poliiseina muun muassa Lance Henriksen sekä Charles Durning.

Sonny neuvottelee pollareiden  kanssa pankinjohtajan istuessa vieressä ja pankintyttöjen seistessä takana

Dog day afternoon on heti alusta alkaen mukaansa imaiseva tragikoominen jännäri. Al Pacino luo hienosti rakastettavan pankkirosvon hahmon. Muutenkin runsaasta ihmislaumasta koostuva näyttelijäryhmä on hyvin yhteen hioutunut. Sidney kertoi extroissa, että harjoitteli näyttelijöitään kolme viikkoa ennen kuvauksia tavallisen kahden sijasta. Elokuvassa onkin paljon näyttelijöiltä itseltään tullutta dialogia. Mielestäni on hienoa kuinka Sonnyn ja Leonin homoseksuaalista suhdetta ei mitenkään ylikorosteta elokuvassa eikä siitä tehdä elokuvan pääasiaan. Olikin Pacinon itsensä idea, että Leon ja Sonny ei missään vaiheessa tapaa ja pussaa kuten käsikirjoituksessa oli vaan kuten oikeastikin oli tapahtunut: he puhuivat vain puhelimessa. Tämä keskustelu olikin yksi parhaimmista kohtauksista elokuvassa. 

 

Leon poliisien ympäröimänä

Pacinon kanssa yhteistyötä Kummisedässä tehnyt John Cazale oli Pacinon itsensä idea Saliksi. Käsikirjoittaja oli ajatellut rooliin nuorta enkelimäistä poikaa. Sidneyn nähtyä Cazalen oli hän järkyttynyt ja miettinyt että Pacino on menettänyt järkensä, mutta kun hän alkoi lukemaan kässäriä, särkyi Sidneyn sydän. Cazale onkin loistava hahmo herkästä mihestä jolla on kovan kundin ulkokuori.

John Cazale

Dog day onnistuu tasapainottelemaan komedian ja draaman välimaastossa hauskalla tavalla eikä elokuvan katsomisesta tule liian raskasta vaikka suurin osa ajasta pankin sisällä vietetäänkin. Hienosti rakennettu elokuva, jolla hieno käsikirjoitus, josta Oscar-pystikin pamahti. Noin muuten Oscareissa elokuvalle kävi vähän huonosti kun Yksi lensi yli käenpesän oli ehdolla samana vuonna ja kahmikin suurimmat potit. 

Al Pacino oli hienosti edelläkävijä ja uskalsi näytellä homoa ennen ketään muuta suurtähteä. 

****1/2

Ohjaaja: Sidney Lumet (Fail-safe, Serpico, Murder on the Orient express, Vallan terällä, Network, The Offence)

Pääosissa: Al Pacino, John Cazale, Penelope Allen

Kesto:125min

Valmistusmaa:USA