Night Falls on Manhattan (1996)

Night falls Manhattan päättää ainakin vähäksi aikaa ohjaaja Sidney Lumetin elokuvien katseluputkeni.

Elokuva jakautuu ikään kuin kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa suht tuore lakimies Sean Casey (Andy Garcia) saa ensimmäisen ison juttunsa kun syytetyn penkille nousee huumelordi Jordan Washington (Shiek Mahmud-Bey), jota puolustaa Richard Dreyfussin näyttelemä Sam Vigoda. Jordan on ampunut kolmea poliisia, joista yksi on Caseyn isä Liam Casey (Ian Holm). Liam jää henkiin ja Jordan päätyy selliin.

Toisessa osassa Sean valitaan piirisyyttäjäksi ja joutuu punnitsemaan oman rehellisyytensä kun Jordanin oikeudenkäynnin aikana on tullut vihjeitä siitä, että kolmessa piirissä olisi korruptoituneita poliiseja. Sean haluaa likaiset poliisit lukkojen taakse, mutta asia muuttuu monimutkaiseksi kun hän saa selville, ettei tämän isällä ja hänen parillaan (James Gandolfini) ole ihan puhtaat jauhot pussissa. 

Elokuvassa voi myös nähdä Lena Olinin Seanin tyttöystävänä.

Sean Casey ja vanha piirisyyttäjä

Olin hieman hämmentynyt kuin aloitin elouvan katsomisen. Sen "pääslogan" kun oli:

In a city of nine million people is there room for one honest man?

Ajattelin siis elokuvan kietoutuvan vastakkainasetteluun Sean Caseyn moraalin ja korruptoituneisuuden välillä. Night falls on Manhattan alkoi kuitenkin aika perinteisellä oikeudenkäyntijutulla, jonka jälkeen vasta tämä "rehellisyys-juttu" astui kuvioon. Ja lopputuloksen perusteella vastaus sloganin kysymykseen on "ei". Sean kun päätyi salaamaan totuuden isänsä takia vaikka oli piirisyyttäjä-vaaleissa pitänyt ison puheen siitä kuinka kaikki tulee tuomita samoilla perusteilla. Mutta oli sitten kuinka rehellinen tahansa niin ei kai sitä nyt omaa isäänsä narauta.  Seanin valehtelu tai kertomatta jättäminen ei tuntunut tämän takia minusta niin dramaattiselta.

Dreyfuss

Elokuva päättyi vaikuttavaksi tarkoitettuun monologiin, jossa Sean kertoo hieman lakimiehen ammatin realiteetteja kyseisen alan opiskelijoille: "Olette enemmän harmaalla alueella kuin tajuattekaan ja teidät punnitaan ihmisinä". Tai jotain sen tapaista. Puhe tuntui minulle kuitenkin teennäiseltä enkä uskonut sitä. En ole koskaan ollut mikään Andy Garcia fani ja se tuli taas vahvennettua tämän elokuvan kautta. Hänessä ei ole hirveän paljon monipuolisuutta. Toki hän pystyy kosteuttamaan suklaasilmänsä ja esittämään murtunutta miestä. Hän on myös pintapuolisen "p*skanpuhumisen" mestari, joka tuli todistettua tässä sekä äskettäin tv:stä näkemäni Satunnaisia sankareita (Hero) -elokuvan kautta. Hän olisi varmasti mainio politiikko. En häntä siis mitenkään vihaa, mutta en pidä kovin erinomaisenakaan. 

Tämän elokuvan parhautta näyttelijäpuolella olikinn Ian Holm, Dreyfuss sekä vanhaa piirisyyttäjää esittänyt Ron Leibman. Heitä oli ilo katsella. Night falls oli ihan hyvä rikoselokuva, mutta ei noussut kovinkaan paljon keskinkertaisuuden yläpuolelle. 

***

Ohjaaja:Sideny Lumet (Murder on the Orient express, Vallan terällä, Dog day afternoon, Network, The Wiz, Serpico, The Offence, Fail-safe, The Verdict, Guilty as sin, Family business, 12 Angry men, Q&A, Equus)
Pääosissa:Andy Garcia, Richard Dreyfuss, Lena Olin
Kesto:113min
Valmistusmaa:USA