sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Real Steel (2011)

Real Steel ei saanut paljonkaan kehuja tulleessan ulos kansan nähtäväksi. Mietinkin, että tuo elokuva ei varmaan ole kovinkaan hyvä, mutta on se silti nähtävä kun siinä on Hugh Jackman ja nyrkkeileviä robotteja. Yllätyinkin tämän odotustaakan kanssa positiivisesti.

Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa elokuvassa pääosassa kiiltää Hugh Jackman, Charliena, entisenä nyrkkeilijänä, joka uransa jälkeen on siirtynyt robottinyrkkeilyn pariin. Hänellä on siis robotti, jota ohjailee nyrkeilykehän ulkopuolella. Charlie on usealle taholle velkaa eikä menesty oikein elämässään. Hänen ainoa ystävänsä on myös robottien kanssa puuhaileva Bailey (Evangeline Lilly), joka alkaa myös menettää toivonsa miehen suhteen. 

Charlien elämä heittää kuperkeikkaa kun hän saa tietää, että 11-vuotiaan poikansa Maxin (Dakota Goyo) äiti on kuollut ja tulisi päättää, että haluaako Maxin huoltajuuden. Charlie on ainoastaan kiinnostunut rahasta ja sopiikin lapsen tädin (Hope Davis) sekä tämän rikkaan aviomiehen (James Rebhorn) kanssa, että viettää Maxin kanssa kesän, jonka jälkeen huoltajuuden saa täti. Charlie myy oikeutensa 100 000 dollarista.

Sanomattakin kenties selvää, että yhteinen kesä pojan kanssa sekä yhteinen kiinnostus robottinyrkkeilyyn saa Charlien kiinnostumaan enemmän omasta pojastaan.

Sparraajabotti Atom onkin yllättävän kova
Scifi-elokuvia on tullut nähtyä monessa muodossa ja tämä oli yksi ihan hauska sellainen. Melkein näin ohjaajan aivotuksen: jos vain tekniikka olisi kehittynyt niin pitkälle, että voisi olla kunnon robottinyrkkeilyä. Tai tekniikka on varmaankin jo niin kehittynyttä, mutta että se olisi taloudellisesti kannattavaa. Joka tapauksessa koko muu maailma elokuvassa on samanlaista kuin nykyäänkin ja ainoana poikkeuksena on tämä tavallisten ihmisten syrjäytyminen nyrkkeilykehästä ja robottien siirtyminen tilalle. 

Jackman oli mainio renttu ja Dakotakin oli sympaattinen poika vaikka joissain kohdissa mieleeni tuli, että ei kai tuo ole sama näyttelijä kuin Anakin Skywalker? Siitäkin elokuvasta on jo niin paljon aikaa, että young Skywalker ei taida enää ihan näin young kuitenkaan olla. Molemmissa hahmoissa oli kuitenkin sama ärsyttävä piirre: Miten he olivat niin hyviä hienomekaanikkoja ilman mitään koulutusta?

Isä ja poika
Jos kuitenkin keskittyy itse tarinaan altavastaaja robotista, jonka poika löysi kaatikselta ja tämän yllättävästä pärjäämisestä nyrkkeilykehässä sekä isän ja pojan lähentyminen, niin oli elokuva täynnä intensiivistä tunnelatausta. Pojan Atom-robotti oli saatu yllättävän sympaattiseksi ja jotenkin hänestä tuli mieleen toinen sympaattinen robotti-hamo: Rautajätti.

Tykkäsin kyllä Real Steelistä yllättävänkin paljon... Ai niin. Yksi iso miinus: Evangeline Lilly. Hei, Lilly! Kuinka monta kertaa sen pojan päätä pitää oikein pörröttää? Tajuttiin kyllä, että tykkäät siitä kakarasta. Niin ja hei, Lilly! Et ole uskottava kun hurraat baarissa Atomia voittoon. Ja hei Lilly. Oikeasti. Et osaa näytellä. Sinut roolitetaan vain heteromieskatsojien takia.

***1/2

Ohjaaja: Shawn Levy (Night at the museum, Date night)
Pääosissa:Hugh Jackman, Evangeline Lilly, Dakota Goyo
Kesto:127min
Valmistusmaa: USA, Intia

4 kommenttia:

  1. Muistelisin kommenttiraidalla mainittaneen, ettei Lily itseasiassa nähnyt siellä baarissa ollessaan sitä matsia, vaan joutui kuvaushetkellä kuvittelemaan koko jutun mielessään. Ehkä se selittää tuon mainitsemasi epäuskottavuuden :D

    VastaaPoista
  2. Okei, se selittääkin paljon! :D Mielestäni hän ei edes katsonut uskottavasti kohti tv:tä vaan hieman liian alas!

    VastaaPoista
  3. Ehkei Lillylla vain ole tarpeeksi mielikuvitusta sellaiseen.

    VastaaPoista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.