Darren Aronofsky on yksi lempiohjaajistani. Hänen käsistään on tullut loistavia elokuvia kuten The Wrestler, Black Swan, Pi ja The Fountain. Odotukseni olivat siis korkealla kun menin katsomaan hänen uusimman elokuvansa Noah.
Jumala loi maan, taivaan ja vedet sekä eläimet ja ihmiset. Ensimmäiset ihmiset olivat Aatami ja Eeva jotka lankeemuksen jälkeen saivat Abelin, Cainin ja Sethin. Cain surmasi Abelin jonka jälkeläiset olivat kieroutuneita pahiksia ja Sethin suku oli hyvä, mutta Noah (Russell Crowe) jäi yksin edustamaan sukunsa ainoaa linjaa kun luuli isänsä (Anthony Hopkins) kuolleen Tubal-Cainin (Ray Winstone) käsissä.
Noah saa oman perheen vaimonsa (Jennifer Connelly) kanssa: Shemin (Douglas Booth), Hamin (Logan Lerman) ja Japhethin (Leo McHugh Carroll). Matkallaan he myös kohtaavat tytön Ilan (Emma Watson) jonka oma perhe on teurastettu ja ottavat tämän omakseen. Ila on kuitenkin haavoittunut niin, että ei voi lisääntyä, joka myöhemmin tuottaa hänelle tuskaa kun rakastuu Shemiin.
Nooan perhe |
Noah saa näyn Jumalalta, että maailman täyttää tulva, joka huuhtoo kaikki syntiset pois maan päältä. Noahin tehtävänä onkin pelastaa kaikki viattomat eli eläimet, jotta Paratiisi voitaisiin palauttaa alkutilaansa eikä ihminen pääsisi sitä synteineen pilaamaan. Noahin on kuitenkin vaikea murhata perheensä joten päättää, että ihmisillä on myös sija tässä uudessa Edenissä.
Arkin raksalla |
Täytyy sanoa Aronofskyn kunniaksi, että hän ei halunnut tähän uuteen elokuvaan oikeita eläimiä koska oli nähnyt aikaisemman elokuvansa kuvauksissa kuinka kurjat olosuhteet elokuvaeläimillä on. Kaikki Noahin eläimet ovatkin tietokoneella luotuja, joka sopikin hyvin tähän tietokoneistetun näköiseen elokuvaan. Elokuva itsessään ei tehnyt minuun niin suurta vaikutusta kuin olisin toivonut. Usein mietinkin, että mikä on tämän elokuvan tarkoitus ja idea. Raamattu on tarinakokoelma siinä missä muutkin ja varsinkin vanhasta Testamentista löytyy varmasti kiehtovaa elokuvamatskua. Nooan arkki on kuitenkin jo ehkä siinä määrin kulunut ja tunnettu tarina, että sitä ei ollut niin jännä katsoa. Ymmärrä että Aranofsky koki tämä Nooan mielenkiintoisena hahmona joka joutuu tekemään vaikeita päätöksiä Herransa käskystä. Tuntui kuitenkin siltä, että elokuvasta puuttui se kohokohta tai jokin tarinaa vievä punainen lanka. Arkin valmistuessa seilasi Noah Edeiniin ja joi kaikki viiniruukut jonka jälkeen pyörähti rinnettä humalassa. Tämän jälkeen tajusin miksi Russell Crowe oli valittu pääosaan.
Elokuva oli vähintäänkin hämmentävä enkä oikein tiedä mitä siitä ajattelisin. Onnistui se kuitenkin vaiheittain herkistämään itseni peräti kyyneliin asti. Usein kuitenkin huomasin miettiväni, että miksi Aranofsky halusi tehdä tämän elokuvan. Tämä kaksituntinen elokuva tuntui kolmituntiselta eikä sen seuraaminen ollut aina helppoa. Mieluummin olisin ehkä pelannut tätä hauskaa Nooan arkki -tietokonepeliä:
Kesto:132min
Valmistusmaa:USA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.