Katsoin dokumentin Mortified Nation, joka kuvasi tapahtumia ympäri Yhdysvaltoja (sekä Ruotsia), joissa aikuiset ihmiset lukevat lapsuutensa tai nuoruutensa päiväkirjoja ääneen yleisön edessä. Täytyy sanoa, että usein komediaelokuvat eivät tuota lupaamaansa komediaa, mutta tämä dokkari oli parasta komediaa jota olen vähään aikaan nähnyt. Nauroin ääneen ja kovaa. Harvinaista.
Dokumentti näytti eri henkilöiden lavaesiintymisiä, haastatteli esiintyjiä sekä lavashown keksijää: Dave Nadelbergia, joka oli saanut idean tapahtumaan löytämästään vanhasta rakkauskirjeestä. Kertomusten hauskuus piilee siinä, että niitä ei olla kirjoitettu huumorimielessä vaan ne ovat olleet totisinta totta kullekin henkilölle. Päiväkirjaan ei myöskään tarvitse sensuroida itseään. Kasvavan aikuisen ongelmat ovat myös universaaleja, kuten ensirakkaus ja oman itseyden kehittyminen. Kirjoituksiin onkin sen takia helppo samaistua.
Itse en olisi ehkä vielä ihan valmis lukemaan omia noloja sepustuksiani, mutta toisten avautumisia oli erittäin hauska katsella. Huvittavaa oli esimerkiksi kun nyt homoksi itsensä tunnistava mieshenkilö luki päiväkirjaansa jossa hän yritti vakuutella itselleen, että haluaa tyttöystävän vaikka miehiä päivät pitkän ajattelikin tai gangsta vaiheessa eläneen pojan päiväunelmat koulun suosituimmasta tytöstä.
Parhautta.
 |
| Minulla oli näin paljon asiaa lauantaina 1988. |
****
Ohjaaja:Michael Mayer
Pääosissa:Tynan DeLong,
Yetta Gottesman,
Rati Gupta
Kesto: n. puolitoista tuntia
Valmistusmaa:USA
Katselin kanssa tämän muutama päivä sitten ja heti ensimmäinen ajatus oli, että täytyy itsekin kaivaa jostakin luettavaksi lapsuuden ja nuoruuden päiväkirjat! Hauska dokumentti, sai kyllä nauraa makeasti. Katselinkin sen perään The Mortified Sessiosin ensimmäisen tuotantokauden, jossa siis julkkikset haastattelutilanteessa kertoivat lapsuuden juttujaan, mutta se ei valitettavasti ollut niin hauska kuin dokkarissa nähdyt pätkät. Siinä luettiin paljon vähemmän vanhoja kirjoituksia ja enemmänkin muisteltiin vaan menneitä. Niin ja toisaalta siitä myös puuttui se lavatilanne ja naurava yleisö.
VastaaPoistaEn tiennytkään tuollaisesta mortified sessioneista. Pitääpä katsastaa vaikka ei ihan samaa tasoa olisikaan kuin tuo dokkari! :)
VastaaPoista