Käväisin Hämeenlinnassa kaverini luona ja kävimme katsomassa elokuvan Hobitti - Odottamaton matka (The Hobbit: An Unexpected Journey). Oli kyllä kiva käydä ykkössalissa elokuvissa ilman ruuhkaa ja pussien rapistelua, mitä täällä Helsingissä usein kohtaa varsinkin uutuuselokuvien kohdalla. Melkein siis samaistuin Bilboon kun matkasin Hämeenlinnan tuiskuun kohdaten pelottamasti VR:n epäluotettavan rautahirviön.
Olen lukenut J.R.R. Tolkienin Hobitin joskus aikoja sitten enkä siis muista kuinka uskollinen elokuva oli kirjalle. Kirjasta minulle on jäänyt kuitenkin elävästi mieleen Bilbon kohtaaminen peikkojen kanssa eikä elokuvan tapahtumat mukailleet harmikseni sitä. Ohjaaja Peter Jackson onkin saanut suhteellisen lyhyestä kirjasta kolme noin kolmetuntista elokuvaa, joten omia lisäyksiä on varmasti tehty.
Hobitti pyörii teattereissa kolmena eri versiona; 2D, 3D ja 3D HFR (High Frame Rate). Viimeisin tarkoittaa, että kuvia on mahdutettu normaalin 24 kuvan sijaan 48 kuvaa sekunnissa, joka tekee elokuvasta todentuntuista ja tarkkaa. Itse katsoin tämän HFR-version. Elokuvaa olikin miellyttävä katsoa ja varsinkin taistelukohtaukset joita oli paljon, jotka usein muuttuvat pidemmän päällee tylsäksi katsottavaksi olivat tässä elokuvassa mielenkiintoisia. Jossain vaiheessa elokuvan tietokoneistettu ulkoasu ehkä hieman hämäsi, mutta sitten kun maailmaan uppoutui, niin vei se kyllä täysin mennessää. Elokuva ei myöskään pitkästyttänyt missään vaiheessa vaan piti loppuun asti otteessaan ja jätti himokkaana odottamaan jatko-osaansa.
Elokuva alkaa Taru sormusten herrasta -elokuvista tutulla Bilbolla, joka kirjoittaa muistelmiaan. Nämä muistelmat vievätkin 60 vuotta ajassa taaksepäin, kun Bilbo on vielä nuori. Nuoren Bilbon rooliin on valittu "jokamiehenä" tunnettu Martin Freeman. Bilbo elelee rauhassa Konnussa, kun Gandalf (Ian McKellen) tulee vierailulle. Hän on päättänyt, että Bilbo on hänen kokoamansa kääpiöistä koostuvan seurueensa 14. jäsen. Kääpiöt haluavat valloittaa kotinsa Yksinäisen vuoren takaisin Smaug-lohikäärmeeltä ja örkeiltä. Seuruetta johtaa legendaarinen kääpiösoturi Thorin Oakenshield (Richard Armitage).
Matkallaan Bilbo seurueineen kohtaa peikkoja, haltijoita ja örkkejä. Bilbo tapaa myös Klonkun (Andy Serkins), jolta hän varastaa sormuksen, jonka ympärille Taru sormusten herrasta elokuvatkin sijoittuvat. Elokuvassa voi nähdä myös Sarumanin (Christopher Lee), joka on vielä hyvisten puolella sekä ihanan eläintenhoivaaja Radagast-velhon, joka asuttaa Vihermetsää. Metsän kuitenkin valtaa joku paha ja se saa uuden nimen - Synkmetsä.
Mielestäni elokuva oli hyvä. Näyttelijät olivat erinomaisia, elokuva näytti hyvälle ja tarina oli mukaansa tempaava. Martin sopi Bilboksi vaikka aluksi näyttikin siltä, että hän oli elokuvan sivuroolissa. Yksi kääpiöistä oli vähän koominen kevennys ja pelkäsinkin, että Jackson oli palkannut Andy Dickin, no, ei onneksi. Hassuttelua ei ollut kuitenkaan liikaa.
Mielestäni oli Anakin Skywalkermaisen kiherryttävää kun Saruman istui Gandalfin kanssa samassa pöydässä ja vähätteli Gandalfin kertomia huolia jonkun pahan noususta. Radagast oli myös mainio hahmo jänisten vetämine rekineen. Myös Hobitin musiikki oli ihastuttavaa, varsinkin miesten hyminä ennen matkalle lähtöä:
Tykkäsin!
****
Ohjaaja: Peter Jackson
Pääosissa: Martin Freeman, Ian McKellen ja Richard Armitage
Kesto:169min
Valmistusmaa: USA, Uusi-Seelanti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.