Kävin katsomassa jo aikaa sitten Tom Cruisen tähdittämän scifistelyn Oblivion. Ymppään sen nyt samaan arvosteluun Matt Damonin tähdittämän Elysiumin kanssa, jossa on samankaltaisuutta.
Oblivion (2013)
Jack (Tom Cruise) toimii teknikkona, joka korjaa maata avaruusolioilta puolustavia luotaimia. Hän asuu vaimonsa Victorian (Andrea Riseborough) kanssa maan lähellä olevalla avaruusasemalla. Ihmisiä ei ole juurikaan enää jäljellä pitkän avaruusolioita vastaan käydyn sodan takia. Jack alkaa kuitenkin epäilemään hänen pitkään uskomiaan totuuksia maasta sekä omasta komennusajastaan löytäessään maahan pudonneesta aluksesta naisen (Olga Kurylenko), joka tuo hänen muistonsa pintaan.
 |
| Elokuvassa paljon nähty alus. |
Oblivionissa oli muovisen mekaaninen maku, joka henki keinotekoista elämää, jota Jack vaimoineen avaruusasemalla eli. Elokuvassa siis onnistuttiin luomaan hyvin tietynlainen koneilla pelaava tulevaisuuden maailma ja olikin visuaalisesti hieno. Samanaikaisesti tämä askeettinen tunnelma ja Jackin jatkuva lentely maan ja asemansa välillä oli ajoittain puuduttavaa katseltavaa. Veljeni oli tajunnut elokuvan "Shyamalamaisen" twistin jo hyvin alussa, mutta minulle ei kyllä tullut mieleen, että Jack ja Victoria ovat vain klooneja, jotka työskentelevät sille, jota vastaan luulivat taistelevansa.
Elokuvassa oli paljon ajatusta, mutta toteutus jäi omaan makuuni turhan ohueksi ja epäkiinnostavaksi. Tom Cruisekin teki vain perus Cruiset eikä sen enempää (tai vähempää).
***
Ohjaaja:Joseph Kosinski (Tron: Perintö)
Pääosissa:
Tom Cruise,
Morgan Freeman,
Andrea Riseborough
Kesto:124min
Valmistusmaa: USA
Elysium (2013)
Eletään vuotta 2154. Maapallo on muuttunut miltei asumiskelvottomaksi ylikansoittumisen ja saasteiden takia. Rikkaat ovatkin muuttaneet maasta pois keinorakenteiselle Elysiumille, jonka voi nähdä maasta käsin. Max (Matt Damon) on pikkupojasta asti haaveillut pääsevänsä tuohon satumaiseen paikkaan, mutta köyhyys on tämän estänyt. Rikollisen taustan omaava Max on siirtynyt kaidalle polulle tehdastyöläiseksi, jossa kuitenkin altistuu tappavalle annokselle säteilyä. Hänen on pakko päästä Elysiumiin, koska siellä parantuminen on helppoa. Päästäkseen paratiisiin on Maxin kuitenkin poikettava kaidalta tieltään.
 |
| Uuh! |
Elokuva oli alusta loppuun asti kiinnostavaa katseltavaa. Lihasmassaa kasvattanut Matt Damon oli uskottava Maxin roolissa. Teema rikkaiden ja köyhien eriarvoisuudesta ei ole uusi, mutta se tuotiin esiin Elysiumissa mielenkiintoisesti Maxin hahmon kautta. Maxin muutos kyborgiksi anastaakseen rikollisille dataa Elysiumin avainhenkilöltä oli vähintäänkin kiehtova juonirakennelma. Elokuvan loppu oli rinnakkainen Terminaattori kakkosen kanssa, kun siinäkin kone uhraa lopulta itsensä pelastaakseen ihmiskunnan vaikkakin Maxin koneosuus on selkeästi Terminaattoria minimaalisempi. Elokuvassa oli myös hauska kohtaus mekaanisesta ehdonalaisvalvojasta, jolloin yksinäinen naurahdukseni kaikui hiljaisessa elokuvateatterisalissa.
 |
| "Hei! Olen ehdonalaisvalvojasi!" |
Jodie Foster Elysiumin puolustusministerinä oli myöskin vahva suoritus. Tämän alaisuudessa toimivat "palkkasoturit" olivat aika ajoin kuitenkin ehkä hieman liiankin kliseisen pahiksia kun esimerkiksi uhkailivat Maxin rakkaudenkohdetta raiskauksella. Toinen asia joka elokuvassa myös häiritsi oli sen lopun sentimentaalinen (liiallinen) flashbackailu Maxin lapsuuden muistoihin; tämän unelmastaan matkata Elysiumiin.
****
Ohjaaja:Neill Blomkamp (District 9)
Pääosissa:Matt Damon,
Jodie Foster,
Sharlto Copley
Kesto:109min
Valmistusmaa:USA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.