sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

perjantai 26. helmikuuta 2016

Room (2015)

Kun koko maailma on yksi huone - Room.

Brie Larsonin näyttelemä Joy kidnapataan noin 17 vuotiaana ja vangitaan takapihalla sijaitsevaan vajaan. Vangitsija (Sean Bridgers) raiskaa hänet säännöllisesti. Yhden tälläisen vierailun seuraksena syntyy Jack (Jacob Tremblay). Nainen suojelee lastaan kaikin mahdollisin keinoin ja antaa hänen ymmärtää, että yhden huoneen kokoinen vaja on koko maailma. Jackin täyttäessä viisi vuotta päättää hänen äitinsä, että on seitsemän vankeusvuoden jälkeen aika päästä pois. 

Elokuvassa voi nähdä myös Joan Allenin Joyn äitinä ja William H. Macyn hänen isänään. 

Ylhäällä on kattoikkuna
Huone meni suoraan luihin ja ytimiin ja aiheutti jatkuvaa tunteiden reagointia. Ahdistuneisuuden tunne oli päällimmäisenä ajatuksissa. Järkyttävää edes miettiä sellaista tilannetta että olisi niin ansassa. Pahinta tietysti on se, että sellaista tapahtuu oikeastikin. Huone tuntui aidolta. Pidin siitä, että pääosanaiseksi sekä pojaksi oli valittu vähemmän tunnetut kasvot. Molemmat olivat uskomattomia rooleissaan.

Tunteellisesti koettelevaa oli myös se, että äidin ja pojan ulospääsyä toivoi niin kovasti ja kun he vihdoin pääsivät pakenemaan, niin ei tullutkaan onnea vaan lisää ahdistusta. Olikin sydäntä särkevää kun William H. Macyn näyttelemä Joyn isä ei pystynyt katsomaan Jackia silmiin, koska hän oli elävä todiste tyttärensä raiskauksesta. Huone oltiin saatu myös kuvauksen keinoin aluksi tuntumaan paljon tilavammalta kuin lopussa kun Jack halusi nähdä sen uudelleen. Nyt huone oli nuhjuinen pikku koppero. Se kuvasi hyvin hänen avartunutta maailmankuvaansa. 

Ainoa asia mikä elokuvassa mietitytti jatkuvalla syötöllä oli se, että miksi pakoa ei oltu yritetty kattoikkunan kautta, mutta ehkä se oli jotain todella vahvaa luodin kestävää lasia.

Huone ei ole jenkkitekoa ja se näkyi hyvällä tavalla. Se on myös ehdolla parhaan elokuvan, ohjauksen, käsikirjoituksen sekä naispääosan Oscarista.

****

#elokuvahaaste2016 (6. Elokuva, jonka nimi on yksi sana)

Ohjaaja:Lenny Abrahamson (Frank)
Pääosissa:Brie Larson, Jacob Tremblay, Sean Bridgers
Kesto: 1h 58min
Valmistusmaa: Irlanti, Kanada

7 kommenttia:

  1. Odotan innolla, että näen tämän!! Nyt vielä on suuri kysymysmerkki, että miksi nainen päätti kertoa pojalleen, että koko maailma on yksi huone, mutta se kai selitetään elokuvassa.... Hieno arvostelu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kannattaa tosiaan mennä katsomaan. Kai hän halusi säästellä pojan mielenterveyttä ettei tajuaisi olevansa loukossa.

      Poista
  2. Tää oli todella hyvä, luihin ja ytimiin, kuten sanoitkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti kyllä otteessaan alusta loppuun! :)

      Poista
  3. Vaikuttaa sellaiselta elokuvalta josta pitää kovasti ja suosittelee muillekin, mutta on silti niin emotionaalisesti raskas kokemus ettei sitä voi katsella toistamiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin! Kävin tämän yksin leffateatterissa katsomassa ja kyyneleet vaan virtasi silmistäni ja jonkilaisen tukahdetun itkuhuokauksenkin vedin. Jota ei kyllä ole usein tapahtunut...Kokemusta voisi ehkä verrata Jahtiin.

      Poista
    2. ...noir TAAS kiteytty elokuvan yhdessä lauseessa! Itse olin niin tunteikas elokuvan päätyttyä, että en voinut olla luokittelematta sitä tuossa elokuvahaasteessa kauhuelokuvaksi! Kun vielä pidin julisteesta... =)

      Poista