Katsoin Tim Burtonin ohjaaman elokuvan Liisa ihmemaassa (Alice in Wonderland). Tim Burton on ottanut perinteisen Liisa Ihmemaassa tarinan pohjakseen ja tämä on klassiselle tarinalle eräänlainen jatko-osa. Yleinen mielipide elokuvasta on suhteellisen negatiivinen muun muassa ylenmääräisen CGI-tekniikan sekä päähenkilön
Mia Wasikowskan eleettömyyden takia. Elokuvaa on myös syytetty epäpuhtaaksi liitoksi Disneyn ja Burtonin välillä. Minusta elokuva oli ihan hyvä.
Liisa (Mia Wasikowska) on ollut kovin kiintynyt edesmenneeseen isäänsä ja näkee pitkin lapsuudesta nuoruuteensa ihmeellisiä painajaisia fantasiamaailmasta. Tytön äiti puolestaan haluaa naittaa noin 20 vuotiaan Liisan hyvään sukuun. Koko suvun paineiden edessä häntä lopulta kositaan, jolloin Liisa lähtee pinkomaan minkä jaloistaan kykenee. Liisa putoaa kanin koloon ja kohtaa sadusta tutut pienentymis- ja suurentumiseväät. Ihmemaahan päästyään Liisa kohtaa ihmeellisiä asioita ja olioita, kuten Hullun hatuntekijän (Johnny Depp), piippua polttavan toukan (Alan Rickman), Irvikissan (Stephen Fry) sekä Tittelityyn ja Tittelitomin (Matt Lucas). Liisa on nyt toista kertaa Ihmemaailmassa vaikka ei ensimmäiseltä kerralta mitään muistakaan. Liisan kohtalona on uhmata valtaa pitävää Punaista kuningatarta (Helena Bonham Carter) ja päihittää tämän lemmikki, joka on lohikäärmeen oloinen Jabberwocky. Tavoitteena olisi saada valta hyvälle Valkoiselle kuningattarelle (Anne Hathaway).
Pikku-Liisa ensivierailullaan |
Hatuntekijä sekä vanha-Liisa aka Alice |
Minusta oli ihan hauska idea, että perinteistä Liisa Ihmemaassa kertomusta ei taas uudelleenfilmatisoitu samanlaisine kohtaamisineen vaan, että tarina oli Liisan toisesta vierailusta. Tosin hahmot olivat suurinpiirtein samat, joita siinä alkuperäisessäkin sadussa. Minua ei haitannut yltiömäinen CGI:n käyttö. Mielestäni se sopi hyvin tuollaiseen hieman epätodelliseen maailmaan. Pidän myös kovasti Mia Wasikowskasta näyttelijänä ja sopi hyvin Burtonin Liisaksi. Hänen mekkoleikkinsäkin kävi mukavasti elokuvan visuaaliseen ilmeeseen. On myös aina hauska nähdä elokuva, jossa naisen rooli ei ole vain rakastua miespääosaan vaan tässäkin Liisa löysi oman "paljoutensa" eli itsevarmuutensa tehdä oma tulevaisuutensa eikä taipua kulkemaan ennalta pedattua polkua kohti avioliiton satamaa.
Depp oli sopivan maanis-depressiivinen hatuntekijäksi. Oikeastaan ainoa hahmo josta en pitänyt oli Helena Boham Carterin näyttelemä Punainen kuningatar yli-isoine päineen. On jokseenkin väsyttävää nähdä Burtonin vaimo miltei jokaisessa ohjaajan elokuvassa. Johnnynkin voisi laittaa vaihtelun vuoksi vaihtoon eikä vaimoa tai Johnnya Burtonin uusimmassa elokuvassa "Big Eyes" ilmeisesti onneksi olekaan. Mielestäni Punaisen kuningatteren peltiset korttisotilaat olivat kuitenkin hienoja ja oli Grispin Gloverkin ihan hyvä lipevänä kätyrinä.
Depp oli sopivan maanis-depressiivinen hatuntekijäksi. Oikeastaan ainoa hahmo josta en pitänyt oli Helena Boham Carterin näyttelemä Punainen kuningatar yli-isoine päineen. On jokseenkin väsyttävää nähdä Burtonin vaimo miltei jokaisessa ohjaajan elokuvassa. Johnnynkin voisi laittaa vaihtelun vuoksi vaihtoon eikä vaimoa tai Johnnya Burtonin uusimmassa elokuvassa "Big Eyes" ilmeisesti onneksi olekaan. Mielestäni Punaisen kuningatteren peltiset korttisotilaat olivat kuitenkin hienoja ja oli Grispin Gloverkin ihan hyvä lipevänä kätyrinä.
Ei elokuva nyt mikään 12 Angry men ollut, mutta mielestäni visuaalisesti leikkisä viihdepätkä.
***
Ohjaaja: Tim Burton (Corpse Bride, Päätön ratsumies,Batman)
Pääosissa:
Mia Wasikowska,
Johnny Depp,
Helena Bonham
Kesto:108min
Valmistusmaa:USA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.