sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

sunnuntai 10. syyskuuta 2017

It (2017)

Kun kerroin töissä meneväni katsomaan viikonloppuna Sen (It), niin kesti hetken ennen kuin ymmärrys valui ihmisten aivokuoreen, mutta kun ymmärrys tuli, niin seurasi sitä myös nopeasti - yyyäääk!

Se on Stephen Kingin samannimiseen kirjaan perustuva elokuva, josta on tehty jo 90-luvulla mainetta niittänyt minisarja. Monelle ikäiselleni tämä onkin lapsuudesta hyvin tuttu. Itse olen sen myös nähnyt, mutta en kyllä muistanut siitä juurikaan mitään kun tämä "remaken" kävin katsomassa.

Eletään villliä 80-lukua, seinällä Gremlins- ja Beetlejuice-juliste. Pennywise-klovni (Bill Skarsgård) saa ihmisiä katomaan joka 27 vuosi. Yksi kadonneista on pieni Georgie-poika, jonka isoveli (Jaeden Lieberher) nörttikavereineen päättää selvittää hänen maallisen majansa olin sijan. Käy ilmi, että kadonnut lapsi ei ole kaupungissa mikään ihmetyksen aihe, niin on käynyt useasti. Mukaan seikkailuun tuppautuu koulukiusattu Beverly (Annette O'Toole), jolla on muiden nörttilasten tapaan omat demoninsa. Pennywise-klovni saa ravintonsa ihmisten peloista ja onnistuukin säikäyttämään lapset toden teolla. Lapsien huolena on murhanhimoisen pellen lisäksi muutamaa vuotta vanhempien pahispoikien jengi, joka kiusaa rankoilla otteilla.

Pennywise the dancing clown
Se on mukava "coming to age" -tarina Stand by me:n tapaan. Jossain määrin mieleen tuli myös Stranger things -tv-sarja. Elokuvan vahvuus lepäsikin näiden mainioiden nuorten näyttelijöiden harteilla, joiden seurassa viihtyi vallan mainiosti. Heidän mukanokkelat letkautukset toisillensa sekä heräävä kiinnostus vastakkaista sukupuolta kohtaan loi monia ääneen naurettavia kohtauksia. Elokuvan naispääosassa ollut Beverlyä näytellyt Annette oli huomionarvoinen. Hyvää oli myös se, että lapsille uskallettiin laittaa taustalle vakaviakin perheongelmia eikä heidän kiusaaminen ollut mitään kevyttä "lumipesua" vaan vakavaa väkivallan tekoa.

Nördet (oik. Jeremy Ray Taylor ja
Annette O'Toole)
Elokuvan heikkous taas oli sen kauhu-osuudessa. Se kun ei juurikaan jaksanut pelottaa. Pennywise tuntui jo useaan kertaan nähdyltä ja alkoi jo hieman kyllästyttää ilmiintyessä jokaisesta rakosesta. Se oli myös ylipitkä ja alkoi kiinnostus loppua kohden nuukahtaa. Nörttilapsia oli myös aikamoinen kasa eikä kaikkien hahmoa oltu jaksettu kehittää tarpeeksi. Annetten lisäksi pitää kuitenkin nostaa Jeremy Ray Taylorin suoritus koulun uutena poikana, joka kuuntelee New kids on the blockia. Hän tuntui kypsemmältä kuin ikävuotensa.

Epätasainen.

***

Ohjaaja:Andy Muschietti (Mama)
Pääosissa: Bill Skarsgård, Jaeden Lieberher, Finn Wolfhard
Kesto:2h15min
Valmistusmaa: USA

2 kommenttia:

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.