Boyhood kuvaa nimensä mukaisesti yhden henkilön kasvua pienestä pojasta nuoreksi aikuiseksi. Elokuva on kuvattu yli 12 vuoden aikana, joten normaaleihin Benjamin Button -tyyppisiin maskeerauskikkoihin ei ole tarvinnut ryhtyä. Elokuva on ehdolla parhaan elokuvan Oscarista.
Mason (Ellar Coltrane) on Patricia Arquetten näyttelemän naisen ja Ethan Hawken näyttelemän miehen poika. Masonin vanhemmat eivät ole enää yhdessä. Masonin äiti yrittää elättää lapsiaan parhaansa mukaan valiten kuitenkin kaksi alkoholiin taipuvaista ääliöaviomiestä matkansa varrella. Masonin isä näkee lapsiaan joka toinen viikonloppu yrittäen luoda heidän välilleen todellista kommunikoivaa suhdetta. Huonosti tienaava Bushia vihaava muusikkoisäkin muuttuu vuosien varrella kiihkottomammaksi ja konservatiivisemmaksi.
Mason kasvaa näiden kahden henkilön sekä muun ympäristönsä hiomana ja löytää oman kiinnostuksensa kohteen valokuvauksesta.
 |
| Mason saa isältää neuvoja elämäänsä varten |
Boyhood kestää miltei kolme tuntia ja kerronnan tyylinä on Masonin elämän seuraaminen sivustakatsojana. Ei siis ole mitään kliimaksia johon elokuva tähtää. Elokuvaa on kritisoitu sen tylsyydestä "kun siinä ei tapahdu mitään". Räjähdyksiä elokuvassa ei ole, mutta ei se minusta tylsä ollut. Masonin elämän tapahtumia oli mielenkiintoista katsoa ja elokuvan loppu tuli yllätyksenä sekä hieman pettymystäkin tuottaen. Mitä Masonille tapahtui collegessa? Entä sen jälkeen? Elokuvassa näkyvä "luonnollinen" vanheneminen on uniikki mauste elokuvaan, mutta uskoisin, että olisi Boyhood ollut myös ihan kiinnostava ilman tätä jatkuvuuttakin vaikkakin ei enää niin erityinen.
Vaikka Boyhood oli mielestäni kiinnostava tuoden arjen valkokankaalle, niin ei se kuitenkaan vuoden paras elokuva ollut. Patricia Arquette sekä Ethan Hawke toimivat rooleissaan. Varsinkin Ethan ruumiillisti hyvin ajan kulumisen tuoman muutoksen. Dialogi filosofisine pohdinnoineen oli mielenkiintoista. Ei sen takia, että niissä olisi ollut jotain ajatuksia mullistavaa sisältöä vaan koska ne olivat niin tuttuja. Teinipäiväkirjani on varmasti täynnä samankaltaista mietintää. Vuoden paras elokuva se ei ollut koska kokemuksena se oli myös hyvin tasainen eikä kerronnallisesti uutta tuova. Kasvutarinoita on tullut kuitenkin nähtyä yksi jos toinenkin.
Elämänmakuinen, heh.
***1/2
Ohjaaja:Richard Linklater (Rakkautta ennen aamua, Rakkautta ennen auringonnousua, Rakkautta ennen keskiyötä)
Pääosissa:Ellar Coltrane, Patricia Arquette, Ethan Hawke
Kesto:165min
Valmistusmaa:USA
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.