Lappalainen kirjoittaa mukavan eläväisesti ja populaarisin ottein ottamatta kuitenkaan tietokirjan faktapuolesta mitään pois. Tutkimusta on selkeästi tehty laajasti ja useista lähteistä. Kirja kertoo Suomen ja Ruotsin noitahysteriasta ja noitaoikeudenkäynneistä 1600-luvulla. Ruotsin ja Suomen tapaukset eroavat selvästi toisistaan ja olikin allekirjoittaneelle mielenkiintoista luettavaa. Noituudesta kun on lähinnä saanut vain pintaraapaisua jostain rapakon takaisista tapahtumista kuten Salemin noitaoikeudenkäynnistä.
1600-luvun Suomi ja Ruotsi esittäytyvät nälkäisinä ja kipeinä. Suomessa korostuu itsensä lääkitseminen paloviinalla ja Ruotsissa puolestaan houraillaan käynneistä myyttisessä Blåkullassa, noitien kotipaikassa. Ruotsissa noidaksi syytetyt olivat lähinnä naisia, jotka useimmiten (väitetysti) harrastivat seksuaalista kanssakäyntiä Saatanan kanssa kun taas Suomessa syytettyinä olivat enemmänkin viinaan menevät naapuririitaiset miehet. Blåkullaan ei Suomessa pääpiirteittäin uskottu.
Kirjassa on kiinnostavia seikkaperäisiä kertomuksia erilaisista noitaoikeudenkäynnin tilanteista ja niihin johtaneista tapahtumista.
Suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille noituudesta tai Suomen historiasta kiinnostuneille.
*****
Alkuperäinen julkaisuajankohta: 2018
Hyvä kirja jossa olen vikassa luvussa. Itseäni myöskin kiinnosti kovasti tuo Ruotsin ja Suomen erot ja ne tekijät siinä taustalla. Kaunis ja lukijaystävällinen kirja.
VastaaPoistaTykkäsin kanssa sen tietopainotteisuuden ja lukijaystävällisyyden hyvästä suhteesta!
Poista