sitaatti

Two men look out the same prison bars; one sees mud and the other stars.

-Frederick Langbridge

perjantai 10. tammikuuta 2014

Shade (2003)

Ostin kirpparin sujuvasanaiselta myyjältä lähes kaikki hänen pöytänsä dvd:t. Yksi niistä oli tämä Shade, jonka hän myi minulle tunnetulla tähtikaartilla. Gabriel Byrnestä olen pitänyt sitten elokuvien Hello again sekä The Usual suspects. Mukaan oltiin saatu myös Sylvester Stallone sekä muita kuuluisia naamoja.

Elokuva kertoo huijariporukasta, johon kuuluu Charlie (Gabriel Byrne) ja tämän "tyttöystävä" Tiffany (Thandie Newton) sekä porukasta välillä pois ollut "korttimestari" Vernon (Stuart Townsend). Porukka huijaa rahaa viattomilta uhreilta esimerkiksi sovituilla pokeripeleillä, joissa paisti on ainoa´, joka ei kuulu sisäpiiriin ja sitä sitten kynitään. Yksi näistä paisteista (Jamie Foxx) menettää pelissä mafian rahoja, joka pistää porukan ongelmiin. Ainoa tapa hommata rahat takaisin onkin istua pöytään jossa pyörivät suuret rahat. Ongelmana on vain se, että pelipöydässä on vielä kovempi korttihuijari - Dean (Sylvester Stallone).
Pokeria halvan oloisessa elokuvassa.
Mikään ei ole niin kiusallista kuin katsoa elokuvaa, joka luulee olevansa nokkela, mutta onkin itseasiassa kömpelö ja epäcool tusinatuote. Okei, on ehkä jotain kiusallisempiakin asioita, mutta tämä on yksi niistä. Mitä tulee tällaisiin "con artists -elokuviin", niin toisin kuin rytmillisesti soljuva Oceans eleven (2011) tai pokerin ympärille sijoittuva nokkela Rounders (1998) ei tämä Shade yltänyt niiden tasolle vaan jäi jumiin näyttelijöiden patsasteluun, köyhään jazzmusiikkiin sekä epämielenkiintoisiin hahmoihin. Jotain kertoo jo se, että jostain tynnyrin pohjamudista oli kaivettu Melanie Griffith täysin turhaan sivurooliin.

*1/2

Ohjaaja:Damian Nieman
Pääosissa:Joe Nicolo, Carl Mazzocone Sr., George Tovar
Kesto:95min
Valmistusmaa:USA

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.